Tehtävät

Näissä kouluille suunnatuissa tehtävissä hyödynnetään Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektissa tehtyjä tutkimuksia. Tehtäviä voi hakea (Ctrl + F) seuraavilla avainsanoilla: yläluokat, äidinkieli, historia, terveystieto, maantieto, kemia, fysiikka, ympäristöoppi, biologia, liikunta, kuvaamataito, Leskelä, Elämänlähde, Kirkonseutu.

♦ Tutustu arkeologista kasvinjäännetutkimusta käsittelevään tekstiin. Miten mennyttä kasvillisuutta tutkitaan? Mitä kasveja ja kasvinosia Leskelän tutkimuksessa löytyi? Etsi joitakin näistä kasveista tai kasvinosista luonnosta ja tutki niitä luokassa mikroskoopilla tai suurennuslasilla ja vertaa nettisivuilla oleviin kuviin. Näyttävätkö kasvit tai niiden osat samalta? Mistä erot johtuvat? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, biologia, ympäristöoppi, liikunta, Leskelä

♦ Tutki löytöjen kuvia ja kuvien selityksiä (Leskelä, myös raportti s. 28 ja 33; Kirkonseutu, myös raportti s. 26–27, Elämänlähde, myös raportti s. 17, 35–37. Piirrä, millaiselta esineet ovat voineet näyttää ehjinä tai mihin kokonaisuuteen ne ovat kuuluneet. Avainsanat: alaluokat, sisällä, kuvaamataito, Leskelä, Elämänlähde, Kirkonseutu

♦  Keksi selitys sille, mitä Elämänlähteen raportissa sivuilla 35–37 kuvatuille esineille on tapahtunut. Mitä materiaalia ne raportin mukaan ovat? Miksi ne näyttävät siltä, miltä näyttävät? Millaisille mekaanisille tai kemiallisille vaikutteille ne ovat altistuneet? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, ympäristöoppi, kemia, Elämänlähde

♦ Ja kuinkas sitten kävikään…? Kirjoita tarina: tutki Elämänlähteen löytöjen kuvia raportin sivulta 17 (tai Leskelän löytöjen kuvia artikkelista tai raportista sivulta 28–33 ja lue, mitä niistä kirjoitetaan. Mitä mielestäsi kaivauskohteissa on menneisyydessä tapahtunut? Miten esineet ovat joutuneet sinne, mistä ne löydettiin? Kelle ne ovat kuuluneet? Voit sepittää tarinan yhdestä esineestä tai useista. Avainsanat: alaluokat, yläluokat, äidinkieli, Elämänlähde, Leskelä

♦  Mitä kasveja mainitaan arkeologista kasvinjäännetutkimusta käsittelevässä tekstissä sekä Leskelän raportissa sivuilla 33–38? Minkälaisissa ympärisöissä kasvit viihtyvät? Valitse jokin näistä kasveista ja piirrä se. Avainsanat: alaluokat, yläluokat, biologia, ympäristöoppi, kuvaamataito, Leskelä

♦ Kriittinen luenta. Lue Kirkonseudun raportin luvut 2.1 ja 2.2 (sivuilta 8–10). Kiinnitä huomiota siihen, kuka tekstissä esittää väitteitä ja miten niitä perustellaan. Kuinka varmasti mielestäsi Kangasniemellä on taisteltu isovihaksi kutsuttuna aikana, jolloin Venäjä miehitti Suomen? Mihin tekstinkohtiin mielipiteesi perustuu? Jos Kangasniemellä on mielestäsi taisteltu isonvihan aikana, kuinka varmasti mielestäsi taistelupaikka on sijainnut kirkon läheisyydessä? Ovatko luokkatoverisi samaa mieltä? Miten he perustelevat mielipiteensä? Lue seuraavaksi luku 5 (sivut 29–30). Mitä raportin kirjoittajat toteavat aiheesta ja mieltä olet raportin tuloksista? Avainsanat: yläluokat, äidinkieli, historia, Kirkonseutu

♦ Uutisointi ja tiivistäminen. Kirjoita jonkin tutkimusraportin perusteella lyhyt uutinen (enintään 1500 merkkiä). Jos et jaksa lukea koko raporttia, selvitä Tutkimusraportin muoto -kohdan ja raportin sisällysluettelon avulla, mitkä luvut sisältävät tarvitsemasi tiedot. Kiinnitä erityistä huomiota otsikkoon ja keksi kiinnostava, ytimekäs mutta asiallinen otsikko. Tee kappaleista melko lyhyitä. Suunnittele teksti sanomalehtityyliin niin, että tärkeimmät asiat tulevat kärkeen eli ensimmäiseen kappaleeseen. Tee muista kappaleista sellaisia, että jokainen niistä tarjoaa aiheesta jotain lisätietoa mutta että teksti ei kärsi, vaikka ne jouduttaisiin palstatilan puutteen vuoksi jättämään lehdestä pois. Lisätehtävä: Keksi nyt uutisellesi ns. klikkiotsikko. Ota selvää, mikä se on ja miten se eroaa tavallisesta otsikosta. Mihin tarkoitukseen klikkiotsikoita käytetään? Vertaa otsikoita ja mieti, kummanko uutisen lukisit mieluummin. Kumpi sinusta tuntuu luotettavammalta? Avainsanat: yläluokat, äidinkieli

♦ Kirkonseudun raportin liitteessä 1 (sivu 35) kerrotaan Kangasniemen kirkoista. Montako kirkkoja tiedetään olleen suurin piirtein samalla paikalla? Kerrotaanko, onko vanhin tekstissä mainittu kirkko vanhin Kangasniemellä sijainnut kirkko? Mistä asian voisi selvittää? Avainsanat: yläluokat, historia, äidinkieli, Kirkonseutu

♦ Taulukot. Leskelän kaivauksilla maata poistettiin kerroksittain ja kustakin kerroksesta löytyneistä esineistä tehtiin muistiinpanot. Raportissa on sivulla 30 taulukoita, joissa esitellään samat kivi-, metalli- ja luulöydöt kahdella eri tavalla. Osaatko lukea taulukoita? Kuinka paljon löydöt painoivat yhteensä ja kuinka monta kappaletta niitä yhteensä oli? Mikä kaivauskerros oli löytörikkain painon perusteella? Mistä kerroksesta löytyi vähiten esineitä? Keksi vielä yksi kysymys taulukoista ja esitä se muille. Paljonko kerroksen 1 kvartsi-iskokset painoivat keskimäärin? Millaisen laskutoimituksen tarvitset, jotta saat selville yhden kvartsi-iskoksen keskimääräisen painon, kun tiedät iskosten lukumäärän ja kokonaispainon? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, matematiikka, Leskelä

♦ Kaaviot. Leskelän raportin sivulla 32 on pintapoiminnan keramiikka- ja lasilöydöistä tehtyjä piirakkakaavioita. Keramiikalla tarkoitetaan savesta tehtyjä esineitä, jotka on poltettu kovassa lämpötilassa. Saven tyyppi, polttolämpötila ja pintakäsittelyt vaikuttavat siihen, miltä esineet näyttävät sisältä ja pinnasta. Osaatko lukea kaavioista, kuinka monta prosenttia löydöistä oli yhteensä punasavikeramiikkaa eli massaltaan punaiselta näyttävien esineiden kappaleita? Kuinka monta prosenttia lasilöydöistä oli yhteensä pullolasia? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, matematiikka, Leskelä

♦ Maalajit. Leskelän raportissa luvussa 6 (sivut 16–26) kerrotaan kaivauksissa tehdyistä havainnoista sanoin ja kuvin. Teksteissä mainitaan useita maalajeja. Etsi niiden nimityksiä tekstistä. Katso sitten kuvia: erotatko niistä eri maalajit? Kuinka monta eri maalajia maaperässä voi olla kaivetulla alueella päällekkäin? Mieti, mistä kerroksellisuus johtuu? Maalajit jakautuvat kahteen ryhmään: kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Ota selvää, miten niitä syntyy. Jaottele raportissa mainitut maalajit jompaankumpaan ryhmään. Tehkää retki, jonka aikana etsitte mahdollisimman monta raportissa mainittua maalajia luonnosta. Kokeile pyörittää eri maalajeista käsissä pötkylöitä. Tiesitkö, että mitä hienompaa kivennäismaalaji on, sitä ohuemman pötkylän siitä voi tehdä. Kuka onnistuu tekemään ohuimman ja pisimmän pötkylän? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, ympäristöoppi, maantieto, Leskelä

♦ Tutustu Leskelän pullolöydöstä kertovaan tutkimusraporttiin, jossa puhutaan spektroskopiasta. Etsi lisätietoa siitä, mitä spektrometria tarkoittaa. Miksi sitä käytettiin Kangasniemen löydön tutkimuksessa? Mieti, mihin kaikkeen menetelmää voi soveltaa ja mitä muuta sen avulla voidaan selvittää. Avainsanat: yläluokat, kemia, fysiikka, Leskelä

♦ Kasvit. Leskelän raportissa mainitaan useita kasveja. Laske etukäteen sivuilta 33–38, montako kasvilajeja mainitaan ja kirjoita niiden nimet muistiin. Koettakaa etsiä yksin, pareittain tai ryhmissä mahdollisimman monta niistä luonnosta ja ottaa niistä kuva kännykällä. Käyttäkää paikan päällä tunnistuksessa apuna esimerkiksi raportin lähteissä mainittua Otavan värikasviota, Retkeilykasviota tai Luontoportin verkkosivustoa. Jos et ole varma lajista, selvittämistä voi jatkaa luokassa valokuvista yhdessä muiden kanssa. Vihje: Ota kuvaan mukaan kaverin käsi tai jalka ”mittatikuksi”, sillä valokuvasta on muuten vaikea arvioida kasvin kokoa. Voit myös ottaa yhden yleiskuvan ja pari lisäkuvaa kasvin yksityiskohdista, kuten kukinnosta tai lehtien muodosta. Huom. Älä maista kasveja, äläkä hiero niitä iholle tai silmiisi. Menneisyydessä lääkkeinä tai ravinnoksi käytetyt kasvit saattavat hyvinkin olla myrkyllisiä. Lisätehtävä: Jos haluat toimia kuvatessasi kuin arkeologi ja harjoitella dokumentointia, pidä kirjaa valokuvista: kirjoita tai pyydä paria kirjoittamaan aina kuvan ottamisen jälkeen muistiin, monesko kuva oli (tai kuvan numero kamerasta tai kännykästä), mitä se esittää ja kuka otti kuvan. Jos sinulla on mukana kompassi tai tiedät ilmansuunnat muuten, voit myös kirjoittaa muistiin kuvan ottosuunnan eli sen, millä puolella kasvia seisoit ja mihin suuntaan kamera/kännykkä osoitti, kun nappasit kuvan. Jos esimerkiksi seisoit kasvin pohjoispuolella ja kuvasit kohti etelää, kirjoita ”pohjoinen-etelä”. Vaihtakaa kuvaus- ja kirjoitusvuoroa välillä. Avainsanat: alaluokat, yläluokat, ympäristöoppi, biologia, liikunta, kuvaamataito, Leskelä

♦ Tutustu Kangasniemen rautaesinelöytöjen konservoinnista kertovaan tekstiin. Mitä raudalle tapahtuu ajan kuluessa? Mistä ruostuminen johtuu? Mitä on konservointi ja miksi sitä tehdään arkeologisille löydöille? Avainsanat: yläluokat, kemia, Leskelä

♦ Millaisia Leskelän raportissa mainitut kasvit ovat? Kerrotaanko, onko niitä viljelty vai ovatko ne levinneet vapaasti? Miksi joidenkin kasvien kuvauksessa lukee muinaistulokas? Oletko nähnyt niitä muualla kotiseudullasi? Jos olet, mistä se voisi kertoa? Ryhmittele kasvit raportin ja muun löytämäsi tiedon perusteella esimerkiksi ravinto-, lääke- ja koristekasveihin. Voit myös käyttää itse keksimääsi luokittelua, vaihtoehtoja on useita, kun mietit kasvien ulkonäköä ja ominaisuuksia. Esittele kasvit ja perustele luokittelusi muille. Avainsanat: alaluokat, yläluokat, biologia, Leskelä

♦ Tutki kaivauksen esinelöytöjä (Leskelä, myös raportti s. 28 ja 33; Kirkonseutu, myös raportti s. 26–27, Elämänlähde, myös raportti s. 17, 35–37). Millaisia esineitä on löytynyt? Voisiko niitä vielä käyttää? Millaisessa kunnossa ne ovat? Ovatko ne ehjiä vai rikkinäisiä? Miten luulet niiden päätyneen löytöpaikkaan? Onko ne jätetty sinne tarkoituksella vai ovatko ne esimerkiksi hukkuneet käyttäjältään? Heittäisitkö itse samanlaisia esineitä luontoon? Kerrotaanko raporteissa, kuinka vanhoja löydetyt esineet ovat? Entä saatko selville, miten niiden ikä on selvitetty? Kuinka kauan puun, paperin, metallin, muovin hajoaminen luonnossa kestää? Onko sinulta itseltäsi joskus hukkunut tielle tai metsään jotain? Millaiseksi hukkaamasi esine on mahtanut muuttua maatessaan maassa? Jos nyt hukkaisit esimerkiksi silmälasisi, suklaapatukan, limsatölkin, sormikkaan tai vihkosi metsään, voisiko lapsenlapsesi löytää sen sieltä sadan vuoden päästä? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, ympäristöoppi, biologia, kemia

♦ Tutustu Kangasniemen kaivausten luulöytöihin. Luulöytöjen painot on esitetty desimaalilukuina. Kuinka paljon luita löytyi Leskelän ja Kirkonseudun kaivauksilta erikseen ja yhteensä? Mistä eläimistä luut ovat peräisin. Ovatko ne peräisin kotieläimistä vai villieläimistä? Miten luut ovat päätyneet löytöpaikoille? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, biologia, ympäristöoppi, matematiikka Leskelä, Kirkonseutu

♦ Tutustu vanhaan kartta-ainestoon Kansallisarkiston digitaaliarkiston avulla. Tarkastele esimerkiksi 1800-luvulla laadittua pitäjänkarttaa, jossa näkyy Kangasniemen keskustan seutu. Vertaa sitä nykyiseen karttaan Paikkatietoikkuna-sivustolla tai Google Mapsissa. Löydätkö vanhasta kartasta samoja asioita kuin uudesta? Mitkä asiat ovat pysyneet muuttumattomina ja mitkä ovat muuttuneet? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, historia, maantiede, Leskelä, Kirkonseutu

Elämänlähteen kaivausraportissa on lopussa useita karttoja kaivausalueesta. Ota selvää, mikä on mittakaava. Onko raportin sivuilla 21, 22 ja 30 kartoissa mittakaava, ja jos on, millainen se on ja miten se on esitetty? Pystytkö mittakaavan perusteella laskemaan kartoista esimerkiksi kaivauskuopan reunat pituudet tai kuopan pinta-alan? Voiko kartalla olevien kohteiden kokoa laskea, jos mittakaavaa ei ole ilmoitettu? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, maantieto, matematiikka, Elämänlähde

♦ Leskelän raportissa esiintyy karttoja sivuilla 4, 5, 7, 10, 11, 13, 27 ja 37. Vertaile keskenään kahta tai kolmea erilaiselta näyttävää karttaa. Millaisia eroja niissä on? Mitä ne esittävät? Kerrotaanko raportissa, milloin ne on tehty tai kuka ne on tehnyt? Näkyykö kartoissa sellaisia piirteitä, jotka voisivat antaa vihjeitä siitä, miten karttoja on tehty eri aikoina? Mitkä kartoista ovat digitaalisia eli tietokoneohjelmilla tehtyjä ja mitkä on piirretty käsin? Sivun 10 kuva 4 on ilmakuva kaivausalueesta. Pystyisitkö piirtämään sen avulla kartan alueesta? Kokeile kartan piirtämistä. Miten jostain alueesta voi piirtää kartan, jos ei näe sitä ilmasta? Avainsanat: yläluokat, maantieto, Leskelä

Käy kirkon ympäristössä. Kirkonseudun raportin sivulla 10 on kartta paikasta. Löydätkö muistomerkit ja muut karttan merkityt asiat maastosta? Tutki myös raportin valokuvia sivuilta 12, 13 ja 15. Tunnistatko niistä vielä nykyisin olemassa olevia rakennuksia? Muistatko, että rakennuksia olisi purettu? Oletko käynyt valokuvan rakennuksissa? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, ympäristöoppi, maantieto, liikunta, Kirkonseutu

Leskelän kaivausraportissa on sivulla 22 kolme valokuvaa kaivausalueelta. Mikä merkitys on niissä esiintyvällä valkoisella nuolella? Onko sillä vastinetta kartoissa sivuilla 4, 5, 7, 10, 11, 13, 27 ja 37? Mahtaisiko sillä olla jotain tekemistä ilmansuuntien kanssa? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, maantieto, Leskelä

Tiedonhaku: Leskelän kaivausraportissa sivulla 12 on kuva tutkimusalueelta vuosien varrella kerätyistä liitupiipun paloista. Miksi näitä esineitä nimitetään juuri liitupiipuiksi? Onko liidulla jotain tekemistä niiden kanssa? Vai liittyykö nimitys jotenkin niiden väriin tai materiaaliin? Etsi verkosta kuva kokonaisesta liitupiipusta ja tietoa sen käytöstä. Missä niitä on valmistettu? Piipuista löytyy tietoa myös projektin omalta sivulta. Avainsanat: yläluokat, historia, maantieto, Leskelä.

♦ Tutustu Leskelän alueen kuvaan ja karttaan raportin sivulla 13 ja katso, mitkä kartan asiat näkyvät kuvassa. Valitse sitten jokin tuttu alue, esimerkiksi kodin tai koulun pihapiiri, ja piirrä siitä kartta. Käy sitä varten katsomassa, mitä alueella on, tai jos se ei ole mahdollista, piirrä kartta muistista. Vaihda karttaa kaverin kanssa ja yritä arvata, mitä kaverin kartta esittää. Onko kaverin karttaa yhtä helppoa lukea kuin omaa? Millaisia karttamerkkejä esimerkiksi maasto-, suunnistus- ja yleiskartoissa on sovittu käytettävän? Käytitkö mitään niistä piirtäessäsi karttaa? Mistä karttamerkit voi tarkistaa? Miksi kartoissa käytetään aina samanlaisia merkkejä? Karttamerkkejä löydät netistä esimerkiksi Suomen suunnistusliiton sivulta (sekä tämä sivu). Oman kodin tai koulun pihapiirin muistelun sijaan kartan piirtämisen apuna voi käyttää myös Google Maps –palvelun satelliittikuvia. Napsauta osoitteessa www.google.com/maps/ vasemmassa alalaidassa olevaa Satelliittikuva-neliötä, niin näytölle tulee kuva kohteesta ilmasta käsin. Kuvaa voi lähentää tai loitontaa hiiren rullalla vierittämällä tai painelemalla oikean alakulman plus- ja miinus-painikkeita. Tietokoneella kuvaa voi siirtää napsauttamalla hiiren vasemman painikkeen alas, vetämällä hiirtä haluttuun suuntaan ja vapauttamalla painike, kun näkymä on sopivassa kohdassa. Avainsanat: alaluokat, yläluokat, ympäristöoppi, maantieto, liikunta, Leskelä

Mene osoitteeseen kartta.paikkatietoikkuna.fi Napsauta vasemman yläkulman Haku-valikkoa ja kirjoita esiin ilmestyvään kenttään ”Kangasniemi”, niin kotipaikkakuntasi keskusta ilmestyy näytölle. Avaa seuraavaksi vasemman ylälaidan Karttatasot-valikko, sieltä Geologia-alivalikko ja napsauta valintamerkki ylempään Maaperä 1:20 000 -ruutuun. Vertaa nyt Leskelän kaivausraportin sivun 7 karttakuvaa näkymään näytöllä. Onko maaperä koko Kangasniemellä samanlaista kuin kaivausalueella? Saat selville värien merkitykset, kun napsautat vasemman laidan Karttaselitteet-valikkoa. Mitä väriä eli maalajia on eniten kaivausalueella? Entä koko Kangasniemellä? Millaista mahtaa olla kasvillisuus eri maalajien kohdalla? Mieti, muistatko, mitä jollakin tutulla alueella kasvaa. Entä näkyykö maaperäkartoilta mitään sellaista, joka voisi olla jääkaudella syntynyttä? Napsauta seuraavaksi Karttatasot-valikkoa, avaa Korkeus-alivalikko ja valitse sieltä Rinnevarjostus-kohta. Miltä Leskelän alue nyt näyttää? Entä koko Kangasniemi? Kuvaile pinnanmuotoja ja pohdi, miten ne ovat muodostuneet. Mistä mahtaa johtua, että maastonmuodot vaikuttavat muodostavan viistoja ”viivoja”? Vihje: Jos haluat nähdä Rinnevarjostus-karttatason ”alle”, napsauta Valitut tasot -valikko auki ja vedä näkyviin tulleessa Rinnevarjostus-laatikossa olevaa liukusäädintä hieman vasemmalle, jolloin taso muuttuu läpinäkyväksi. Avainsanat: yläluokat, maantieto, biologia, Leskelä

♦ Elämänlähteen tutkimusraportissa sivuilla 7–8 kerrotaan 1800-luvun terveysturismista. Mitä sillä tarkoitetaan? Oliko siitä hyötyä terveydelle? Jos olisit elänyt 1800-luvulla, olisitko itse halunnut vierailla Elämänlähteellä tai muulla terveyslähteellä? Esiintyykö nykyaikana terveysturismia? Liittyykö sekin veteen vai millaista se on? Mitä luulet, että siitä ajatellaan 150 vuoden päästä? Avainsanat: yläluokat, terveystieto, historia, Elämänlähde

♦ Leskelän raportissa luvussa 3 (sivut 8–11) kerrotaan vanhasta tielinjasta. Tutki tekstiä, kuvia ja karttoja ja mieti, miksi ja milloin alueelle on rakennettu uusi tie? Miten vanha tielinja eroaa uudesta? Millaista liikenne on mahtanut olla vanhalla tielinjalla ja millaista se on nykyisellä? Tuleeko mieleesi Kangasniemeltä muita vanhoja tielinjoja? Mihin ne ovat johtaneet? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, maantieto, historia, Leskelä

♦ Haastattelu. Oletko koskaan osallistunut arkeologisiin tutkimuksiin Kangasniemellä tai muualla, tai käynyt katsomassa sellaista? Pyydä luokkatovereitasi keksimään kysymyksiä eli haastattelemaan itseäsi. (Milloin kaivaukset järjestettiin? Missä kaivaukset järjestettiin? Millaisia asioita siellä tehtiin? Ihmetyttikö sinua jokin asia? Saitko selville, miksi niin toimittiin? Miltä kaivaminen tai pintapoimiminen tuntui? Mitkä löydöt sinua kiinnostivat eniten?) Haastattelijat voivat kirjoittaa keräämistään tiedoista uutisen tai tarinan. Avainsanat: alaluokat, yläluokat, äidinkieli, historia

Kulttuurikerros ja kaivaukset sisätiloissa. Tarvikkeet: läpinäkyvä purkki, maljakko tai muu muovi- tai lasiastia, jossa on vähintään käden mentävä suuaukko. Kyniä ja paperia, erivärisiä muovailuvahoja, muutamia pieniä esineitä (esimerkiksi legoja, palikoita tai kiviä, puunkappaleita jne.), paperin- tai kankaanpaloja tms. Jakautukaa ryhmiin (jokaisella ryhmällä oma purkki ja esinevalikoima), ryhmiä on hyvä olla parillinen määrä. Kukin ryhmä täyttää oman astiansa ”maakerroksilla” eli muovailuvahan kappaleilla ja esineillä. Kun purkki on täynnä, piirtäkää paperille ensin, miltä kerrokset näyttävät purkin seinää vasten. (Jos aikaa on vähän, ottakaa purkista kuvia.) Miettikää, millaisia ”maakerroksia” näette ja mitkä purkkiin laitetut asiat jäävät näkymättä? Arkeologisissa kaivauksissa maakerroksista syntyy kaivauskuopan reunaan samanlainen leikkauspinta eli profiili kuin purkin seinämässä näkyy. Sellaisen näet esimerkiksi Leskelän raportissa sivun 23 kuvassa 29 – se tosin ei ole yhtä värikäs. Kun kuva on valmis, toinen ryhmä saa alkaa tehdä siinä ”kaivauksia” eli poistaa esineet tai muovailuvahakerrokset päinvastaisessa järjestyksessä. Yhden kerroksen tai esineen alta ei saa kiskoa mitään pois. Vertailkaa kuvaa ja purkista poistettuja asioita ja miettikää, mitä kaikkea kerrosten keskelle jäi piiloon niin, ettei sitä näkynyt laidoille. Avainsanat: alaluokat, kuvaamataito, ympäristöoppi, matematiikka

Tiedonhaku. Etsi Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektin sivuilta, kirjoista tai internetistä, mitä seuraavassa luetellut sanat tai lyhenteet merkitsevät: mesoliittinen, bifurkaatiojärvi, kaskiviljely, isojako, ylellisyysvero, muotopuutarha, pitäjä, liitupiippu, filigraaninappi, kvartsi-iskos, rautakuona. Oletko ennen törmännyt luettelon sanoihin? Saatko selville, mihin aikakauteen ne liittyvät? Tiedätkö, miten ne liittyvät Kangasniemeen? Kirjoita jokaisesta sanasta muutaman lauseen teksti, jossa kerrot sanan merkityksen lisäksi myös jotain sen yhteydestä Kangasniemeen. Huom! Raportteja ei ole pakko lukea alusta loppuun, vaan voit myös etsiä sanaa hakutoiminnolla. Tietokoneella se tapahtuu seuraavasti: Avaa pdf-tiedosto esimerkiksi kaksoisnapsauttamalla sen kuvaketta. Paina sitten yhtä aikaa näppäimistön Ctrl- ja F-näppäimiä. Näytölle ilmaantuu pieni hakukenttä. Kirjoita hakusana siihen, niin ohjelma korostaa eri värillä kaikki sanan esiintymät tekstissä. Voit hypätä korostetusta sanasta toiseen hakuikkunassa olevilla nuolilla. Muista, että alla olevassa luettelossa sanat ovat perusmuodossa. Raportissa niitä voi olla taivutettu, jolloin sanaa ei välttämättä löydy. Mieti tällöin, mikä osa haettavasta sanasta pysyy aina samanlaisena eli ei taivu, ja kirjoita se kenttään. Haetun sanan ei siis tarvitse olla kokonainen. Avainsanat: yläluokat, äidinkieli, historia, maantieto, Leskelä, Elämänlähde, Kirkonseutu

Tiedonhaku. Saatko selville, mitä tarkoittavat seuraavat raporteissa (Leskelä, myös Leskelä, KirkonseutuElämänlähde) esiintyvät sanat ja lyhenteet: AMS-ajoitus, vaaitus, mpy. Mitä tekemistä niillä on arkeologian kanssa? Missä muualla niitä käytetään? Avainsanat: yläluokat, fysiikka, maantieto

Tutustu Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -sivulla oleviin paikannimistä kertoviin artikkeleihin. Miten paikannimiä on pyritty selittämään? Millä tavoin paikannimet syntyvät? Minkä nimisiä paikkoja kotisi tai koulusi ympäristössä on? Miten nämä paikat ovat voineet saada nimensä? Oletko itse nimennyt mitään itsellesi tuttua paikkaa? Avainsanat: alaluokat, yläluokat, ympäristöoppi, äidinkieli, maantieto