Kangasniemen löydöt mukana konservointimenetelmien tutkimuksessa

Teksti: Aleksi Pienimäki Arkeologiset rautaesineet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia kokoelmien hoidosta vastaaville museoammattilaisille niin kauan kuin maalöytöjä on museoissa säilytetty. Maasta nostetuissa rautaesineissä alkaa usein pian löytymisen jälkeen aivan omanlaisensa voimakas korroosio, joka usein johtaa esineen lohkeilemiseen niin, että pinta hilseilee vajaan sormenkynnen kokoisina palasina pois ja jäljelle jää vain kuoppainen ja muodoton esineen raato.…

Vuoden arkeologinen teko -tunnustus 2016 Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektille

Arkeologista perustutkimusta edistävä Suomen muinaistutkimuksen tuki ry jakaa vuosittain kevätkokouksensa yhteydessä Vuoden arkeologinen teko -tunnustuksen ja -kunniamaininnan. Vuoden arkeologinen teko -tunnustus myönnetään sellaiselle hankkeelle, joka on edistänyt arkeologian tunnettavuutta, näkyvyyttä tai tutkimusta. Vuoden 2016 arkeologisesta teosta äänestettiin SMTT ry:n kevätkokouksessa 28.3.2017, ja voittajaksi valittiin Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projekti. Perusteina oli mm. yleisön osallistaminen ja…

Kasvinjäännetutkimuksia Leskelän kivikautiselta asuinpaikalta

Teksti: Tohtorikoulutettava Santeri Vanhanen, Helsingin yliopisto Ulla Moilanen pyysi minua tutkimaan makrofossiileja Kangasniemen Leskelästä otetuista näytteistä. Otin tehtävän mielelläni vastaan. Makrofossiilitutkimuksen aineistona on arkeologisilla kohteilla säilyneet kasvinjäänteet. Sen avulla voidaan tutkia mm. maanviljelyn historiaa ja muuta kasvien käyttöä. Leskelän kaivauksilta oli otettu talteen 14 maanäytettä, yhteensä 63 litraa maata, joka on melko runsaasti. Tätä kaikkea…

Kangasniemen kunnan vuoden 2016 kulttuurin tunnustuspalkinto Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektille

Kangasniemen kunta luovutti 6.12.2016 kulttuurin tunnustuspalkinnon Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektille. Perusteena oli projektin tekemä kulttuuriperinnön kartoittaminen sekä arkeologiset kaivaukset, jotka ovat mahdollistaneet kaikkien kiinnostuneiden sekä myös koululaisten osallistumisen kunnan historian tutkimiseen. Projekti on samalla tehnyt arkeologiaa tutuksi kaikille ja tuonut Kangasniemen kunnan historiaan uuden ajanjakson. Kiitämme suuresti Kangasniemen kuntaa kunnianosoituksesta ja muistutamme, että tunnustus…

Koululaiskaivaus Kangasniemen Leskelässä 2016

Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektin heinäkuiset yleisökaivaukset järjestettiin Leskelässä, jossa on asuttu sekä viimeisten vuosisatojen aikana että tuhansia vuosia sitten. Paikalla tiedettiin olevan mahdollisesti jälkiä kivikautisesta asutuksesta, mutta varsinainen jymy-yllätys oli asuinpaikan hyvä säilyneisyys ja erikoinen tulenpitopaikka. Tulisijan hiilistä tehty ajoitus osuu noin 7400-luvulle eaa., joten paikalla on asuttu ensimmäisen kerran jo yli 9000 vuotta…

Radiohiiliajoitus Leskelän kivikautisen asuinpaikan liedestä: 7400 eaa.

Kangasniemen Leskelän kaivaus heinäkuussa 2016 paljasti osan melko hyvin säilyneestä kivikautisesta asuinpaikasta ja kivillä reunustetun tulenpitopaikan. Rakenteen kivet olivat paikoin sisäpinnalta tulen rapauttamia ja kuumuudessa haljenneita. Lisäksi korkea kuumuus oli värjännyt hiekan paikalla punaiseksi. Kaivettaessa esiin tuli vielä tuhkansekaista maata sekä pieniä hiilenmuruja. Yhdestä tällaisesta hiilenmurusta, läheltä rakenteen pohjaa, saatiin radiohiiliajoitus noin vuoteen 7400 ennen…

Kesän 2016 yleisökaivaus on ohi – Satoja löytöjä ja suuria yllätyksiä

Kangasniemen kesän 2016 yleisökaivaus päättyi tänään. Kahden viikon aikana kaivauksella oli mukana yhteensä 65 henkilöä, iso osa useampana kuin yhtenä päivänä. Osallistujat tulivat mm. Mikkelistä, Hankasalmelta, Jyväskylästä, Saarijärveltä, Kyyjärveltä,  Kajaanista, Sastamalasta, Haminasta, Kirkkonummelta, Hyvinkäältä ja Järvenpäästä. Myös paikallisia kangasniemeläisiä sekä paikkakunnalta kotoisin olevia oli mukana kiitettävästi. Tutkimusalue sijaitsi Suurolan Leskelän tilalla, jota on asuttu 1600-luvulta…

Kivikautta ja kartanoelämää – Tervetuloa yleisökaivaukselle 6.-18.7.2016

Tervetuloa kokeilemaan arkeologin työtä yleisökaivaukselle Kangasniemen Suurolaan heinäkuussa 2016! Kaivaus järjestetään ke 6.7.- ma 18.7. (Huom! Kaivamme myös lauantaina 9.7.). Osallistuminen on ilmaista eikä aikaisempaa kokemusta arkeologisesta tutkimuksesta tarvita, kuka tahansa voi osallistua. Arkeologit opastavat kaivamiseen paikan päällä. Tutkimuskohde sijaitsee Suurolan Leskelässä, vain 2,5 km Kangasniemen keskustasta. Leskelän tila on yksi Suurolan kylän kolmesta kantatilasta,…

Liitupiippuja Suurolasta – Paloja suomalaisesta tupakointihistoriasta

Teksti ja valokuvat: FM Ulla Moilanen Liitupiiput ovat valkosavesta eli kaoliinista valmistettuja tupakointivälineitä, joita käytettiin 1500-luvun puolivälistä 1800-luvulle saakka. Ruotsiin ja Suomeen piiput levisivät yhdessä tupakanpolton kanssa 1600-luvun alkuun mennessä. Tupakointi oli 1700-luvulla levinnyt kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja sitä harrastivat niin naiset kuin miehet. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan säätyläiset tupakoivat tavallisesti yksityisesti, sosiaalisissa tilanteissa, kun taas…

Terveyslähteen tutkimusraportti ladattavissa ja luettavissa

Kangasniemen Elämänlähde on ollut paikkakunnan tunnetuin matkailukohde 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin saakka. Lähde kytkeytyy aikakaudella muodissa olleeseen terveysturismiin, jonka puitteissa voitiin matkata kaukaakin mineraalipitoisille lähteille sosialisoimaan ja nauttimaan vedestä sekä terveellisestä elämästä. Terveyttä edistävän vaikutuksen lisäksi lähdeveden uskottiin tehoavan useisiin erilaisiin sairauksiin ja vaivoihin, ja monilla lähteillä olikin mahdollista hankkia lääkkeitä ja apteekkipalveluita. Terveysähteillä tiedetään…

Sissitaistelu kirkonkylällä 25.1.1714 ja Kangasniemen ensimmäiset ”muinaistutkimukselliset kaivaukset”

Teksti: FM Ninni Närväinen Suuri Pohjan sota (1700-1721) ja siihen liittynyt venäläismiehitys, eli isoviha, koskettivat monin tavoin myös kangasniemeläisiä. Sodan, jossa vastakkain olivat Ruotsi ja laaja liittouma, alkuvaiheissa taisteluiden painopiste oli kaukana Suomesta, joten vaikutukset valtakunnan itäosiin olivat vähäiset. Melko pian Ruotsin tappioiden kasvaessa sotaväenottoa kuitenkin kiristettiin ja Kangasniemeltäkin lähetettiin huomattava osa työikäisiä miehiä Baltiaan…

Kesän 2016 yleisökaivaus järjestyy Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston tuella

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on myöntänyt Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektille rahoituksen kesän 2016 yleisökaivauksen sekä muiden yleisötapahtumien järjestämiseen. Yleisökaivaukselle voi osallistua kuka tahansa kiinnostunut ilman aikaisempaa kokemusta arkeologiasta. Kaivaminen on rauhallista puuhaa ja suhteellisen kevyttä, sillä se tapahtuu muurarinlastaa käyttämällä. Nyt toivoisimme kaikilta kiinnostuneilta vinkkejä siitä, mitä te haluaisitte Kangasniemellä tutkia tänä kesänä.

Paskolampi – Mistä alatyylinen nimi juontuu?

Suomea on toisinaan kuvattu alatyylisten paikannimien luvatuksi maaksi. Paska– ja Paskolammet ovat Suomen toiseksi yleisimpiä lampien nimiä Mustalammen jälkeen. Kangasniemellä Mustalampia on peruskartan mukaan seitsemän, mutta Pasko– tai Paskalampia peräti yhdeksän. Näiden lisäksi Kangasniemeltä löytyy myös Paskosaari, Paskakallio, Paskalahdenkallio, Paskolampiinmäki ja Paskolampiiinsuo. Mistä nämä paikat ovat saaneet nimensä? Erään tarinan mukaan Paskolampien runsaus Suomessa selittyisi…