Liitupiippuja Suurolasta – Paloja suomalaisesta tupakointihistoriasta

Teksti ja valokuvat: FM Ulla Moilanen Liitupiiput ovat valkosavesta eli kaoliinista valmistettuja tupakointivälineitä, joita käytettiin 1500-luvun puolivälistä 1800-luvulle saakka. Ruotsiin ja Suomeen piiput levisivät yhdessä tupakanpolton kanssa 1600-luvun alkuun mennessä. Tupakointi oli 1700-luvulla levinnyt kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja sitä harrastivat niin naiset kuin miehet. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan säätyläiset tupakoivat tavallisesti yksityisesti, sosiaalisissa tilanteissa, kun taas…

Terveyslähteen tutkimusraportti ladattavissa ja luettavissa

Kangasniemen Elämänlähde on ollut paikkakunnan tunnetuin matkailukohde 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin saakka. Lähde kytkeytyy aikakaudella muodissa olleeseen terveysturismiin, jonka puitteissa voitiin matkata kaukaakin mineraalipitoisille lähteille sosialisoimaan ja nauttimaan vedestä sekä terveellisestä elämästä. Terveyttä edistävän vaikutuksen lisäksi lähdeveden uskottiin tehoavan useisiin erilaisiin sairauksiin ja vaivoihin, ja monilla lähteillä olikin mahdollista hankkia lääkkeitä ja apteekkipalveluita. Terveysähteillä tiedetään…

Sissitaistelu kirkonkylällä 25.1.1714 ja Kangasniemen ensimmäiset ”muinaistutkimukselliset kaivaukset”

Teksti: FM Ninni Närväinen Suuri Pohjan sota (1700-1721) ja siihen liittynyt venäläismiehitys, eli isoviha, koskettivat monin tavoin myös kangasniemeläisiä. Sodan, jossa vastakkain olivat Ruotsi ja laaja liittouma, alkuvaiheissa taisteluiden painopiste oli kaukana Suomesta, joten vaikutukset valtakunnan itäosiin olivat vähäiset. Melko pian Ruotsin tappioiden kasvaessa sotaväenottoa kuitenkin kiristettiin ja Kangasniemeltäkin lähetettiin huomattava osa työikäisiä miehiä Baltiaan…

Kesän 2016 yleisökaivaus järjestyy Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston tuella

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on myöntänyt Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektille rahoituksen kesän 2016 yleisökaivauksen sekä muiden yleisötapahtumien järjestämiseen. Yleisökaivaukselle voi osallistua kuka tahansa kiinnostunut ilman aikaisempaa kokemusta arkeologiasta. Kaivaminen on rauhallista puuhaa ja suhteellisen kevyttä, sillä se tapahtuu muurarinlastaa käyttämällä. Nyt toivoisimme kaikilta kiinnostuneilta vinkkejä siitä, mitä te haluaisitte Kangasniemellä tutkia tänä kesänä.

Paskolampi – Mistä alatyylinen nimi juontuu?

Suomea on toisinaan kuvattu alatyylisten paikannimien luvatuksi maaksi. Paska– ja Paskolammet ovat Suomen toiseksi yleisimpiä lampien nimiä Mustalammen jälkeen. Kangasniemellä Mustalampia on peruskartan mukaan seitsemän, mutta Pasko– tai Paskalampia peräti yhdeksän. Näiden lisäksi Kangasniemeltä löytyy myös Paskosaari, Paskakallio, Paskalahdenkallio, Paskolampiinmäki ja Paskolampiiinsuo. Mistä nämä paikat ovat saaneet nimensä? Erään tarinan mukaan Paskolampien runsaus Suomessa selittyisi…

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kansakunnan muistin tallentajana

Teksti: Ninni Närväinen Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektissa yhtenä tutkimuskohteena ovat muistot. Projektin tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon ihmisten itsensä kertomia muistoja. Näiden aineistojen lisäksi voimme käyttää arkistoja, joihin suomalaisten (myös kangasniemeläisten) muistoja on tallennettu menneiden vuosikymmenten aikana. Laajin tällainen kansanperinteen arkisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla, joka on lisäksi julkaissut runsaasti muistojen tutkimiseen liittyvää kirjallisuutta.…

Terveysturistit jättivät jälkensä Hokan lähteelle 200 vuotta sitten

Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen Kangasniemen ensimmäiset arkeologiset kaivaukset järjestettiin Hokan terveyslähteellä. Vaikka Hokan lähteestä on aikalaismainintoja 1800-luvun sanomalehtiartikkeleissa, voi kaivausten avulla selvittää konkreettisesti, minkälaisia jälkiä paikalle suuntautunut turismi on jättänyt maastoon. Kaivaukset voivat myös kertoa paikan historiasta asioita, joita kirjallisissa lähteissä ei mainita. Viikon mittainen kaivaus on nyt päättynyt, ja siinä saatiin lisätietoa Hokan…