Kasvinjäännetutkimuksia Leskelän kivikautiselta asuinpaikalta

Teksti: Tohtorikoulutettava Santeri Vanhanen, Helsingin yliopisto Ulla Moilanen pyysi minua tutkimaan makrofossiileja Kangasniemen Leskelästä otetuista näytteistä. Otin tehtävän mielelläni vastaan. Makrofossiilitutkimuksen aineistona on arkeologisilla kohteilla säilyneet kasvinjäänteet. Sen avulla voidaan tutkia mm. maanviljelyn historiaa ja muuta kasvien käyttöä. Leskelän kaivauksilta oli otettu talteen 14 maanäytettä, yhteensä 63 litraa maata, joka on melko runsaasti. Tätä kaikkea…

Koululaiskaivaus Kangasniemen Leskelässä 2016

Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektin heinäkuiset yleisökaivaukset järjestettiin Leskelässä, jossa on asuttu sekä viimeisten vuosisatojen aikana että tuhansia vuosia sitten. Paikalla tiedettiin olevan mahdollisesti jälkiä kivikautisesta asutuksesta, mutta varsinainen jymy-yllätys oli asuinpaikan hyvä säilyneisyys ja erikoinen tulenpitopaikka. Tulisijan hiilistä tehty ajoitus osuu noin 7400-luvulle eaa., joten paikalla on asuttu ensimmäisen kerran jo yli 9000 vuotta…

Radiohiiliajoitus Leskelän kivikautisen asuinpaikan liedestä: 7400 eaa.

Kangasniemen Leskelän kaivaus heinäkuussa 2016 paljasti osan melko hyvin säilyneestä kivikautisesta asuinpaikasta ja kivillä reunustetun tulenpitopaikan. Rakenteen kivet olivat paikoin sisäpinnalta tulen rapauttamia ja kuumuudessa haljenneita. Lisäksi korkea kuumuus oli värjännyt hiekan paikalla punaiseksi. Kaivettaessa esiin tuli vielä tuhkansekaista maata sekä pieniä hiilenmuruja. Yhdestä tällaisesta hiilenmurusta, läheltä rakenteen pohjaa, saatiin radiohiiliajoitus noin vuoteen 7400 ennen…

Kesän 2016 yleisökaivaus on ohi – Satoja löytöjä ja suuria yllätyksiä

Kangasniemen kesän 2016 yleisökaivaus päättyi tänään. Kahden viikon aikana kaivauksella oli mukana yhteensä 65 henkilöä, iso osa useampana kuin yhtenä päivänä. Osallistujat tulivat mm. Mikkelistä, Hankasalmelta, Jyväskylästä, Saarijärveltä, Kyyjärveltä,  Kajaanista, Sastamalasta, Haminasta, Kirkkonummelta, Hyvinkäältä ja Järvenpäästä. Myös paikallisia kangasniemeläisiä sekä paikkakunnalta kotoisin olevia oli mukana kiitettävästi. Tutkimusalue sijaitsi Suurolan Leskelän tilalla, jota on asuttu 1600-luvulta…

Kivikautta ja kartanoelämää – Tervetuloa yleisökaivaukselle 6.-18.7.2016

Tervetuloa kokeilemaan arkeologin työtä yleisökaivaukselle Kangasniemen Suurolaan heinäkuussa 2016! Kaivaus järjestetään ke 6.7.- ma 18.7. (Huom! Kaivamme myös lauantaina 9.7.). Osallistuminen on ilmaista eikä aikaisempaa kokemusta arkeologisesta tutkimuksesta tarvita, kuka tahansa voi osallistua. Arkeologit opastavat kaivamiseen paikan päällä. Tutkimuskohde sijaitsee Suurolan Leskelässä, vain 2,5 km Kangasniemen keskustasta. Leskelän tila on yksi Suurolan kylän kolmesta kantatilasta,…

Liitupiippuja Suurolasta – Paloja suomalaisesta tupakointihistoriasta

Teksti ja valokuvat: FM Ulla Moilanen Liitupiiput ovat valkosavesta eli kaoliinista valmistettuja tupakointivälineitä, joita käytettiin 1500-luvun puolivälistä 1800-luvulle saakka. Ruotsiin ja Suomeen piiput levisivät yhdessä tupakanpolton kanssa 1600-luvun alkuun mennessä. Tupakointi oli 1700-luvulla levinnyt kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja sitä harrastivat niin naiset kuin miehet. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan säätyläiset tupakoivat tavallisesti yksityisesti, sosiaalisissa tilanteissa, kun taas…

Terveyslähteen tutkimusraportti ladattavissa ja luettavissa

Kangasniemen Elämänlähde on ollut paikkakunnan tunnetuin matkailukohde 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin saakka. Lähde kytkeytyy aikakaudella muodissa olleeseen terveysturismiin, jonka puitteissa voitiin matkata kaukaakin mineraalipitoisille lähteille sosialisoimaan ja nauttimaan vedestä sekä terveellisestä elämästä. Terveyttä edistävän vaikutuksen lisäksi lähdeveden uskottiin tehoavan useisiin erilaisiin sairauksiin ja vaivoihin, ja monilla lähteillä olikin mahdollista hankkia lääkkeitä ja apteekkipalveluita. Terveysähteillä tiedetään…