Uusi rautakautinen löytö Kangasniemeltä

Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen Elokuussa 2018 metallinilmaisinharrastaja löysi Kangasniemellä sijaitsevasta saaresta jotakin hyvin poikkeuksellista: rautakauden loppuun ajoittuvan kolikon. Kyseessä on merkittävä löytö, sillä paikkakunnan rautakautiset löydöt voidaan toistaiseksi laskea yhden käden sormilla. Kangasniemen kotiseutumuseoon on vuosia sitten toimitettu rautakauden loppuun ajoittuva kirves, jonka tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Lisäksi kunnan alueelta on 1800-luvun lopussa…

Paskolampi – Mistä alatyylinen nimi juontuu?

Suomea on toisinaan kuvattu alatyylisten paikannimien luvatuksi maaksi. Paska– ja Paskolammet ovat Suomen toiseksi yleisimpiä lampien nimiä Mustalammen jälkeen. Kangasniemellä Mustalampia on peruskartan mukaan seitsemän, mutta Pasko– tai Paskalampia peräti yhdeksän. Näiden lisäksi Kangasniemeltä löytyy myös Paskosaari, Paskakallio, Paskalahdenkallio, Paskolampiinmäki ja Paskolampiiinsuo. Mistä nämä paikat ovat saaneet nimensä? Erään tarinan mukaan Paskolampien runsaus Suomessa selittyisi…

Kangasniemen hautasaaret

Ninni Närväinen Keski- ja Itä-Suomen järvialueilla, etenkin Savossa, on runsaasti saaria, joiden nimistä voidaan ajatella, että paikoilla on jokin yhteys vainajien hautaamiseen. Tällaisiä nimiä ovat mm. kalmo-, hauta-, kuolin- ja ruumissaaret. Vainajiin, kuolemaan tai hautaamiseen liittyvien paikannimien tulkinta ei ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Kaikki ”hautasaaret” eivät välttämättä viittaa kalmistoihin, sillä saariin on voitu…

Karhunpääsaarien uhripuut

Uudessa Suomettaressa kerrottiin 23.5.1881 Kangasniemen Ohensalon Karhunpääsaaresta, jossa melkein sen keskipaikkeilla sijaitsi neljä syltä (noin kahdeksan metriä) korkea kuiva ”hongan känttyrä”. Kelon kylkeen oli lyöty noin sylen (kahden metrin) korkeuteen kaksi kyynärän pituista (noin 60 cm) rautanaulaa, joista toisesta roikkui karhun pääkallo ja toisesta leukaluu. Aiemmin nauloja oli artikkelin mukaan ollut viisi. Puun ympäristöä oli…

Pakosaaren aarre

Pakosaaren aarretarina on yhdistetty vuosien 1788-1790 välillä käytyyn Kustaa III:n sotaan. Keväällä 1789 venäläiset suunnittelivat Savon valtaamista, mutta suunnitelma kariutui Porrassalmen taisteluun saman vuoden kesäkuussa. Venäläiset tekivät kuitenkin uusintahyökkäyksen viikon kuluttua, ja Mikkeli päätyi venäläisten hallintaan. Venäläismiehitystä kesti kolmisen viikkoa, minä aikana talonpoikien on sanottu paenneen metsiin ja saariin rakentamiinsa piilopirtteihin (Toiviainen 1980). Kangasniemeltä käsin…