Terveyslähteen tutkimusraportti ladattavissa ja luettavissa

Kangasniemen Elämänlähde on ollut paikkakunnan tunnetuin matkailukohde 1700-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin saakka. Lähde kytkeytyy aikakaudella muodissa olleeseen terveysturismiin, jonka puitteissa voitiin matkata kaukaakin mineraalipitoisille lähteille sosialisoimaan ja nauttimaan vedestä sekä terveellisestä elämästä. Terveyttä edistävän vaikutuksen lisäksi lähdeveden uskottiin tehoavan useisiin erilaisiin sairauksiin ja vaivoihin, ja monilla lähteillä olikin mahdollista hankkia lääkkeitä ja apteekkipalveluita. Terveysähteillä tiedetään…

Paskolampi – Mistä alatyylinen nimi juontuu?

Suomea on toisinaan kuvattu alatyylisten paikannimien luvatuksi maaksi. Paska– ja Paskolammet ovat Suomen toiseksi yleisimpiä lampien nimiä Mustalammen jälkeen. Kangasniemellä Mustalampia on peruskartan mukaan seitsemän, mutta Pasko– tai Paskalampia peräti yhdeksän. Näiden lisäksi Kangasniemeltä löytyy myös Paskosaari, Paskakallio, Paskalahdenkallio, Paskolampiinmäki ja Paskolampiiinsuo. Mistä nämä paikat ovat saaneet nimensä? Erään tarinan mukaan Paskolampien runsaus Suomessa selittyisi…

Terveysturistit jättivät jälkensä Hokan lähteelle 200 vuotta sitten

Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen Kangasniemen ensimmäiset arkeologiset kaivaukset järjestettiin Hokan terveyslähteellä. Vaikka Hokan lähteestä on aikalaismainintoja 1800-luvun sanomalehtiartikkeleissa, voi kaivausten avulla selvittää konkreettisesti, minkälaisia jälkiä paikalle suuntautunut turismi on jättänyt maastoon. Kaivaukset voivat myös kertoa paikan historiasta asioita, joita kirjallisissa lähteissä ei mainita. Viikon mittainen kaivaus on nyt päättynyt, ja siinä saatiin lisätietoa Hokan…

Hokan terveyslähteen tutkimukset puolivälissä

Kangasniemen Hokan terveyslähteen arkeologiset tutkimukset ovat edenneet puoliväliin. Koko viikon ajan kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua kaivauksella työskentelyyn, eikä aikaisempaa kaivauskokemusta tarvita. Kuten jo kaksisataa vuotta sitten, Hokan lähde on tänä kesänä houkuttanut paikalle ihmisiä naapuripaikkakunnilta. Alkuviikosta osallistujia oli Jyväskylästä ja Länsi-Savossa julkaistu uutinen sai keskiviikkona väen liikkeelle Mikkelistä. Myös paikalliset menneisyydestä kiinnostuneet ovat olleet…

Hokan terveyslähteen kaivaus käynnistyi: Ensimmäisenä löytönä liesikiveys

Hokan terveyslähteen arkeologiset kaivaukset ovat käynnistyneet. Tämän viikon ajan kestävillä koetutkimuksilla selvitetään, minkälaisia ihmistoiminnan jälkiä lähteen ympäristöön on kävijöistä jäänyt. Lähde on ollut 1800-luvun alussa Kangasniemen suosituin matkailunähtävyys, ja sen käyttö yhdistyy 1700-luvulla Suomeen levinneeseen muoti-ilmiöön: lääketieteelliseen turismiin. Tällä hetkellä kaivettavana on kaksi aluetta. Alue 1 sijaitsee lähteen lähistössä, jossa ihmisiä oletettavasti on liikkunut paljon.…

Tutkimusmatkalla kansanrunousarkistossa

Toukokuun lopussa teimme ensimmäisen matkamme Suomen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon projektin tiimoilta. Kävimme läpi arkistoon kerättyä kansanperinnettä mm. Kangasniemen saariin, kiviin, järviin ja lähteisiin liittyen. Arkistosta löytyi myös kummitusjuttuja ja runsaasti tietoa pitäjän eri puolilla sijainneista pyhistä puista ja niille uhraamisesta. Tietoja tullaan hyödyntämään artikkeleissa, joita julkaistaan myös Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektin nettisivulla. Arkisto-aineston läpikäyminen…

Espoon terveyslähteestä vertailuaineistoa Kangasniemelle

Espoon kaupunginmuseon Parantavat vedet –näyttely (24.9.2014 – 31.5.2015) kertoi kylpemisen ja terveysvesien nauttimisen historiasta, aina Rooman kylpylöistä nykypäivään saakka. Merkittävässä osassa oli Espoon terveyslähde, joka oli 1700-1800 –lukujen vaihteessa yksi Suomen virallisista terveyslähteestä (kuten myös Kangasniemen Hokan lähde). Espoon lähde on toistaiseksi ainoa terveyslähde, jota on tutkittu arkeologisesti. Espoon kaupunginmuseon vuosina 1986 ja 1988 suorittamissa…

Ilmoittaudu yleisökaivaukselle 6.-10.7.2015

Yleisökaivaukset järjestetään Hokan terveyslähteellä 6.-10.7.2015. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet, eikä aikaisempaa kokemusta arkeologiasta tarvita. Perehdyttäminen työhön tapahtuu aamuisin. Mukana voi olla yhden päivän tai vaikka koko viikon, päivittäinen työaika on klo 9-15. Projekti ei vakuuta osallistujia. Mukaan kannattaa ottaa eväät, ja jalkaan kumisaappaat. Osallistuminen on maksutonta. Hokan lähteestä tuli 1700-luvulla yksi Suomen virallisista terveyslähteistä,…

Soiden mytologiaa

Teksti: Ninni Närväinen, FM Suomessa soita on pinta-alaan suhteutettuna enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa, alunperin suot ovat peittäneet runsaan kolmanneksen maastamme. Suomen suoluonto on erittäin monimuotoinen, erilaisia suotyyppejä on luokiteltu yli sata. Tämä näkyy myös suomen kielessä suota kuvailevien sanojen rikkautena. Nykyisin suot ovat usein taloudellisen mielenkiinnon kohteena, sillä niitä mm. kuivatetaan metsämaaksi sekä…

Kangasniemen hiisi –paikannimet

Kangasniemeltä löytyy muutamia Hiisi –paikannimiä, joista suurin keskittymä löytyy Mikkeliin johtavan tien 13 molemmilta puolilta, viitisen kilometriä keskustasta kaakkoon. Alueella on jyrkkärinteinen Hiisivuori, jonka edessä lainehtii Pohjois-Hiisilampi (paikallisten kielenkäytössä Hiislampi). Pohjois-Hiisilammen vesistöön kuuluu myös pienen joen erottama Etelä-Hiisilampi, jonka itärannalla on jyrkästi lampeen putoava kallio. Etelä-Hiisilammen eteläpuolella on vielä Hiisisuo. Hiisi –paikannimet on etenkin Lounais-Suomessa…

Hokan terveyslähde

Sairauksien hoitopaikkoina toimineiden terveyslähteiden historia ulottuu 1600-luvun Keski-Eurooppaan, jossa lähteiden ympärille kehittyi suurta turismia houkuttaneita parantoloita ja kaivohuoneita. Suomeen ilmiö rantautui Ruotsin ja Turun kautta 1600-luvun lopussa (Forsius 2006). 1700-luvulla terveyslähteet kohosivat muoti-ilmiöksi, ja virallisesti hoitopaikoiksi hyväksyttyjä lähteitä oli tuolloin parisenkymmentä (Kontturi 2014: 43). Yksi näistä sijaitsi Kangasniemellä Hokan kylässä. Lähdevesien ominaisuudet määriteltiin maun ja…