Soiden mytologiaa

Teksti: Ninni Närväinen, FM Suomessa soita on pinta-alaan suhteutettuna enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa, alunperin suot ovat peittäneet runsaan kolmanneksen maastamme. Suomen suoluonto on erittäin monimuotoinen, erilaisia suotyyppejä on luokiteltu yli sata. Tämä näkyy myös suomen kielessä suota kuvailevien sanojen rikkautena. Nykyisin suot ovat usein taloudellisen mielenkiinnon kohteena, sillä niitä mm. kuivatetaan metsämaaksi sekä…

Kutemajärven Alahovin aarre

Kutemajärveläinen lampuoti Paavo Korhonen kertoi talvikäräjillä 1767 löytäneensä noin 30 vuotta aiemmin läheltä Alahovia aarteen, jossa oli ollut hopearahoja. Yhden rahoista hän oli ottanut ja vaihtanut Loviisassa, mutta kätköpaikkaa hän ei ollut enää uudestaan löytänyt (Manninen 1953: 400). Tietämättä Paavo Korhosen vaikuttimista, kuulostaa kyseinen aarretarina melko uskottavalta, etenkin kun siitä oli kerrottu lain edessä. Yleisesti…

Munalahden vuoren aarre

Tarinan mukaan Munalahden vuoreen on kätketty Parttien suvun aarre. Parttien tytär vietiin naimisiin vieraalle paikkakunnalle rikkaaseen taloon, mutta mies kuoli pian, eikä lapsia ehtinyt syntyä. Tytär ei viihtynyt vierailla mailla, joten hän palasi kotiinsa tuoden tullessaan paljon tavaraa: kymmenen sian suolakinkkua, viljaa, arvotavaroita ja raha-arkun, joka kätkettiin Munalahdessa olevaan vuoreen. Aarretta ei kuitenkaan ole löytynyt,…

Pakosaaren aarre

Pakosaaren aarretarina on yhdistetty vuosien 1788-1790 välillä käytyyn Kustaa III:n sotaan. Keväällä 1789 venäläiset suunnittelivat Savon valtaamista, mutta suunnitelma kariutui Porrassalmen taisteluun saman vuoden kesäkuussa. Venäläiset tekivät kuitenkin uusintahyökkäyksen viikon kuluttua, ja Mikkeli päätyi venäläisten hallintaan. Venäläismiehitystä kesti kolmisen viikkoa, minä aikana talonpoikien on sanottu paenneen metsiin ja saariin rakentamiinsa piilopirtteihin (Toiviainen 1980). Kangasniemeltä käsin…