Arkeologia kouluopetuksessa

Monialainen opetusmateriaali Kangasniemen arkeologisten tutkimusten pohjalta

Arkeologiset tutkimusraportit sisältävät aineistoa, joka voi auttaa yhdistämään eri oppiaineiden sisältöjä monialaiseksi, oppiaineiden rajat ylittäväksi oppimiskokonaisuudeksi. Monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla voidaan edistää esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista laaja-alaista osaamista. Tavoitteena on tukea yksilönä kasvamista, kuten ajattelua, osallistumista ja vaikuttamista, kulttuurista oppimista, monilukutaitoa, vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista.

Myös arkeologia itsessään on monialaista. Sillä on yhteiset juuret historian tieteenalan kanssa, ja se lasketaan humanistisiin tieteisiin yhdessä esimerkiksi museologian, kansatieteen, taidehistorian ja uskontotieteen kanssa. Arkeologiassa hyödynnetään silti paljon luonnontieteitä, kuten biologiaa, geotieteitä, fysiikkaa ja kemiaa, jotka tarjoavat hyödyllisiä tutkimusmenetelmiä. Toisaalta arkeologia ammentaa teorioitaan myös yhteiskuntatieteistä, kuten sosiologiasta ja antropologiasta.

Yleinen tieto ankkuroituu omaan elinympäristöön

Arkeologisten tutkimusraporttien avulla voidaan käsitellä hyvin teemoja, jotka tukevat Kangasniemen kunnan perusopetuksen arvopohjaksi valitsemia asioita, kuten kangasniemeläisyyttä, oppimisen iloa, vastuullisuutta ja osallisuutta. Raportit tarjoavat mahdollisuuden kurkistaa oman paikkakunnan menneisyyteen. Ne auttavat kiinnittämään eri oppiaineiden yleisen tiedon konkreettisiin tapahtumiin tai ilmiöihin: niiden pohjalta voidaan pohtia esimerkiksi sitä, millaista kivikausi oli Kangasniemellä, miten 1700-1800-luvun isojako näkyi Kangasniemellä ja miten yleiseurooppalaiset aatteet ja vaikutteet levisivät paikkakunnalle jo parisataa vuotta sitten.

Arkeologisia tutkimusraportteja laaditaan kaikista arkeologisista tutkimuksista, kuten erityyppisistä arkeologisista kaivauksista. Määrämuotoinen raportti kirjoitetaan myös maastotutkimuksista, joissa alueita tarkastetaan mahdollisten muinaisjäännösten varalta tai vaikkapa käydään selvittämässä tunnetun muinaisjäännöksen kunto. Yksi tutkimustyyppi on pintapoiminta, jossa käydään järjestelmällisesti läpi esimerkiksi juuri kynnetty pelto etsien pintaan nousseita esineitä.

Maassa havaitun tarkka dokumentointi ja siitä tehty raportti ovat pakollisia ja välttämättömiä osia tutkimusta, sillä arkeologinen tutkimus ei ole toistettavissa, kuten vaikkapa kemialliset kokeet. Arkeologiset kaivaukset tuhoavat kohteen, ja kaikki tieto siitä on saatava talteen niin, että siitä on iloa muillekin tutkijoille myöhemmin. Raportit voivat sisältää hyvin monessa muodossa olevaa tietoa: tekstiä, valokuvia, karttoja, piirroksia, taulukoita ja kaavioita.

Arkeologia: johtolankoja ja puuttuvia paloja

Arkeologiassa tehdään päätelmiä ihmisen toiminnasta menneinä aikoina maaperässä olevien rakenteiden, esinelöytöjen ja muiden jälkien eli kulttuurikerroksen perusteella. Arkeologian ajatellaan usein olevan vain esihistorian tutkimusta, mutta esihistorian lisäksi se voi myös valottaa historiasta niitä puolia, joista ei ole kirjallisia lähteitä, ja tuoda uutta tietoa kirjallisista lähteistä tunnetuista ilmiöistä.

Arkeologista tutkimusta verrataan usein salapoliisin työhön johtolankojen avulla tai palapelin kokoamiseen. Johtolanka- ja palapelivertaukset ovat kuluneita mutta osuvia. Toisin kuin rikoskertomuksen salapoliisi, arkeologi saa tutkimastaan asiasta harvoin koko totuuden selville, sillä monesti käy niin, että mahdollisia selityksiä samalle havaitulle ilmiölle on useita.

Arkeologian palapelistä myös puuttuu usein iso osa paloista. Järkevän kokonaiskuvan muodostaminen vaatii monien seikkojen ottamista huomioon ja vuoropuhelua taustatietojen, maaperässä näkyvien ilmiöiden, löytöjen ja analyysitulosten kanssa. Arkeologian tutkimus vaatii usein ryhmätyötä, ja siihen voi osallistua koko yhteisö tekemällä havaintoja ja tallettamalla muistitietoa.

Lähteet:

Brenifier, O. 2010. Keskusteleva opetus. Suom. Tapani Kilpeläinen. Niin & Näin. Eurooppalaisen filosofian seura, Tampere.

Halinen, P., Immonen, V., Lavento, M., Mikkola, T., Siiriäinen, A. & Uino, P. (toim.) 2008. Johdatus arkeologiaan. Gaudeamus Helsinki University Press, Helsinki.

Toivola, M., Peura, P. & Humaloja, M. 2017. Flipped learning. Käänteinen oppiminen. Edita, Helsinki.

Opetussuunnitelman perusteet, Opintohallitus

Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen tavoitteet, Opintohallitus.

OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa, Opintohallitus.

Kangasniemen kunnan opetussuunnitelmat: Oppimisympäristöt.

Kangasniemen kunnan opetussuunnitelmat: Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Kangasniemen kunnan opetussuunnitelmat: Perusopetuksen arvoperusta