Historiallisia leivonnaisia 1800-luvun teekutsuilla

Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi järjesti heinäkuussa 2018 Pitkäpellon kotiseututalolla 1800-luvun teekutsut. Kutsut järjestettiin varsin aidossa ympäristössä, sillä päärakennus on vuodelta 1826 ja osa aiitoista 1700-luvulta. Osallistujat saivat halutessaan pukeutua parhaimpiinsa tai historialliseen asuun. Oma posliinikuppi piti ottaa mukaan.

Tee on vanhastaan tunnettu seurapiirijuoma, jonka käyttö alkoi Suomessa Ruotsin vallan aikana. Myös kahvin juominen levisi 1800-luvulla kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Pikkuleipien historian voi ulottaa keskiaikaan, ja kuivakakkujakin valmistettiin kartanoissa jo 1600-luvulla. Laajemmin leivonnaisten valmistus yleistyi 1700-luvun kuluessa. Kaupunkilaiset pääsivät 1800-luvulla jo konditorioihin ja kahviloihin.

Vanhoja mausteita ovat esimerkiksi inkivääri ja sitruuna, mutta monet meille tutut ainekset ovat toisinaan yllättävän nuoria. Esimerkiksi peruna teki 1700-luvulla vasta tuloaan suomalaisten ruokapöytään. Juureksen käytön edistämiseksi Asikkalan kappalainen Axel Laurell julkaisi vuonna 1773 kirjasen Lyhykäinen Kirjoitus Potatesten eli Maan-Päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä. Teos sisältä myös kakkuohjeen, jossa jauhot on korvattu perunoilla ja mantelilla. Tämä tieto, kuten kakun (Mandel kaakku Potatexista) resepti, löytyi Kotimaisten kielten keskuksen blogista. Ohjeessa on mainittu peräti 14 kananmunaa, mutta tämä johtunee siitä, että 1700-luvun kananmunat olivat nykyisiä pienempiä. Niinpä kakkuun riittää pienimpikin määrä munia.

Alla on kuvia Pitkäpellon kutsuista:

”Mandel kaakku Potatexista”, peruna-mantelikakku 1700-luvun lopun ohjeella.

Englantilainen Black cider cake ja santakakku.

Systerkakku ja pohjalainen krenikka, joka pohjautuu 1800-luvun resepteihin.

Pikkuleipiä.

Kahvikutsuille sai pukeutua sopivaksi katsomaansa asuun.

Omat posliinikupit piti ottaa mukaan.

Tuvassa oli hyvin väkeä.

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s