Kasvinjäännetutkimuksia Leskelän kivikautiselta asuinpaikalta

Teksti: Tohtorikoulutettava Santeri Vanhanen, Helsingin yliopisto

Ulla Moilanen pyysi minua tutkimaan makrofossiileja Kangasniemen Leskelästä otetuista näytteistä. Otin tehtävän mielelläni vastaan. Makrofossiilitutkimuksen aineistona on arkeologisilla kohteilla säilyneet kasvinjäänteet. Sen avulla voidaan tutkia mm. maanviljelyn historiaa ja muuta kasvien käyttöä.

Leskelän kaivauksilta oli otettu talteen 14 maanäytettä, yhteensä 63 litraa maata, joka on melko runsaasti. Tätä kaikkea ei voi missään järkevässä ajassa käydä läpi mikroskoopin avulla ja poimia siitä siemeniä, joten maanäytteet kellutetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että näytteet ensin kuivataan (tämä edesauttaa orgaanisen aineksen kellumista). Sen jälkeen näytteet kaadetaan saaviin, jossa on kaatonokka. Tänne lasketaan runsaasti vettä, jolloin hiili, siemenet ja muu orgaaninen aines kelluu ja valuu seulaverkolle. Yleensä seulaverkossa on 0,5 tai 0,25 millimetrin silmäkoko, jolloin sen avulla saadaan talteen pienimmätkin siemenet.

Kellutussanko, johon maanäytteet kaadetaan ja josta ne putkea pitkin päätyvät seulaverkolle.

Kellutussanko, johon maanäytteet kaadetaan ja josta ne putkea pitkin päätyvät seulaverkolle.

Minulla on myös tapana vesiseuloa materiaali, joka ei kellu. Tässä käytän 1 mm seulaa. Vesiseulonnan avulla voi saada talteen pieniä arkeologisia löytöjä, kuten pieniä kalanluita, taonnasta tulevia pieniä metallipisaroita tai pieniä kvartsinkappaleita. Välillä vesiseulonnan avulla löytyy myös hiiltyneitä hasselpähkinän kuoria, jotka eivät jostain syystä aina kellu.

Kellutetun aineksen annetaan kuivua ja sitten se käydään läpi stereomikroskoopin avulla. Minulla tapana vielä seuloa kellutettu aines kun käyn sitä läpi, jotta voisin tutkia kerralla vain jonkin kokoisia jäänteitä. Usein 2–1 mm fraktiosta löytyy suurin osa siemenistä. Läpikäynnin aikana teen näytteistä muistiinpanoja. Arvioin kuinka paljon niissä on hiiltä, onko niissä hyönteisten jäänteitä tai onko niissä madon munia tai muuta huomionarvoista. Tässä samalla tunnistan myös mahdollisia hiiltymättömiä siemeniä, jotka ainakin Kangasniemen tapauksessa ovat huomattavasti kivikautta uudempia. Kirjoitan raporttiin, mitä lajeja näytteissä esiintyy, mutta en laske hiiltymättömien siementen määrää.

Leskelän kellutettuja maanäytteitä kuivumassa.

Leskelän kellutettuja maanäytteitä kuivumassa.

Vesiseulonnan avulla löytynyttä aineistoa: kvartsia, tiiltä ja rautanaula.

Vesiseulonnan avulla löytynyttä aineistoa: kvartsia, tiiltä ja rautanaula.

Kuivattua maanäytettä seulalla, jossa näkyy mm. hiiltä ja kariketta.

Kuivattua maanäytettä seulalla, jossa näkyy mm. hiiltä ja kariketta.

Yleensä tunnistan jäänteet näytteistä heti, kun olen käynyt ne läpi. Välillä näytteistä löytyy kuitenkin jotain mitä en ole ennen nähnyt tai jota on muuten vaikea tunnistaa. Tällöin katson yleensä ensin kirjallisuuden avulla mikä laji, suku tai heimo voisi olla kyseessä ja tämän jälkeen menen Kaisaniemen Kasvimuseolle, jossa säilytetään siemenkokoelmaa. Näihin siemeniin vertaamalla voin viimeistään yleensä tunnistaa mikä laji on kyseessä.

Kun olen käynyt läpi kaikki näytteet ja poiminut siemenet, kirjoitan löydöksistä raportin, jossa pyrin mahdollisimman tarkasti kertomaan mitä löytyi ja mistä. Raportissa joutuu lähes aina kikkailemaan sen kanssa miten excel-taulukon saa ujutettua word-tiedostoon, mutta kyllä se yleensä jotenkin onnistuu.

Stereomikroskooppi ja näyte. Mikroskoopiin on yhdistetty kamera, jolla saa kätevästi kuvia jäänteistä.

Stereomikroskooppi ja näyte. Mikroskoopiin on yhdistetty kamera, jolla saa kätevästi kuvia jäänteistä.

Mitä Leskelästä sitten löytyi? Näytteistä löytyi yhteensä 44 hiiltynyttä kasvinjäännettä, joista ainakin osa lienee peräisin Leskelän kivikautisesta käyttövaiheesta. Kivikautiseen vaiheeseen mahdollisesti liittyviä kasvinjäänteitä voivat olla sianpuolukka, käpysuomut ja kävynkappaleet. Näiden ikä voidaan tarvittaessa varmistaa radiohiiliajoituksen avulla, johon riittää vain yksi käpysuomun kappale. Uudempaan toimintaan liittyviä hiiltyneitä kasvinjäänteitä olivat kaksi rukiinjyvää ja kaksi kiertotattaren siementä.

Kaikista näytteistä löytyi myös hiiltymättömiä siemeniä, jotka liittyvät uudempaan toimintaan. Kivikauden kerroksiin tällaisia sieminiä on voinut päätyä mm. matojen toimesta. Todisteena matojen toiminnasta muutamasta näytteestä löytyikin matojen munia. Hiiltymättöminä näytteistä löytyi savikan (ilmeisesti jauhosavikka), terttuseljan, vadelman, kiertotattaren, peltoemäkin, peltohatikan, hies- tai rauduskoivun, orvokkilajin, kuusenneulasen, nokkosen, poimulehden, jonkin huulikukkaiskasvin, niittyhumalan, kuusen tai männyn, pillikelajin, peltorusojuuren, leinikin, saran ja käpysuomun jäänteitä.

Leskelästä löytynyt puolikas hiiltynyt sianpuolukan siemen.

Leskelästä löytynyt puolikas hiiltynyt sianpuolukan siemen.

Leskelästä löytynyt hiiltynyt käpysuomu.

Leskelästä löytynyt hiiltynyt käpysuomu.

Leskelästä löytynyt hiiltynyt kävyn kappale.

Leskelästä löytynyt hiiltynyt kävyn kappale.

Mesoliittisesta kasvien käytöstä Suomessa tiedetään hyvin vähän, joten maanäytteitä on tärkeää tutkia aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Sianpuolukka ja käpysuomut voivat liittyä mesoliittiseen toimintaan. Sianpuolukka on yleinen laji muilla Suomen kivikautisilla kohteilla. Vaikka marja onkin hyvin jauhoisen makuinen, niin sitä on kansatieteellisen aineiston valossa syöty pelkällään ja siitä on keitetty siirappia. Sitä on voitu kerätä myös talvella, koska marjat pysyvät varvuissa kiinni myös talvella. Kasvin lehtiä ja varsia on myös käytetty nahan parkitsemiseen.

Leskelästä löytynyt hiiltynyt rukiinjyvä.

Leskelästä löytynyt hiiltynyt rukiinjyvä.

Leskelästä löytynyt hiiltynyt kiertotattaren siemen.

Leskelästä löytynyt hiiltynyt kiertotattaren siemen.

Tekstin kirjoittaja Santeri Vanhanen tekee Helsingin yliopistossa viimeistä vuotta väitöskirjaa maanviljelyn esihistoriallisesta kehityksestä Suomessa ja Virossa.

Tekstin kirjoittaja Santeri Vanhanen tekee Helsingin yliopistossa viimeistä vuotta väitöskirjaa maanviljelyn esihistoriallisesta kehityksestä Suomessa ja Virossa.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s