Liitupiippuja Suurolasta – Paloja suomalaisesta tupakointihistoriasta

Teksti ja valokuvat: FM Ulla Moilanen

Liitupiiput ovat valkosavesta eli kaoliinista valmistettuja tupakointivälineitä, joita käytettiin 1500-luvun puolivälistä 1800-luvulle saakka. Ruotsiin ja Suomeen piiput levisivät yhdessä tupakanpolton kanssa 1600-luvun alkuun mennessä. Tupakointi oli 1700-luvulla levinnyt kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja sitä harrastivat niin naiset kuin miehet. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan säätyläiset tupakoivat tavallisesti yksityisesti, sosiaalisissa tilanteissa, kun taas talonpojat sauhuttelivat vapaammin (Bergman Carter 2013). Tupakoinnin suuri suosio on nähtävissä konkreettisesti myös arkeologisessa ihmisluuaineistossa, jossa tupakointiin liitettävät terveyshaitat (esimerkiksi iensairaudet, osteoporoosi, nivelrikko ja kasvaimet) lisääntyvät selvästi tavan yleistymisen myötä 1600-luvun puolivälin jälkeen (Salo 2016: 53).

Liitupiiput olivat toisaalta kertakäyttötavaraa, mutta toisaalta niillä saattoi olla suurtakin merkitystä omistajilleen. Hyvälaatuiset (ja usein koristeelliset) piiput olivat kalliimpia ja ilmensivät polttajansa sosiaalista asemaa. Käytössä koko ajan kuluvina esineinä liitupiiput päätyivät kuitenkin nopeasti jätteenä maastoon, josta ne nykyisin ovat löydettävissä. Piipputyylien nopeista muutoksista johtuen näitä esineitä voidaan käyttää viime vuosisatoina muodostuneiden arkeologisten kerrostumien ajoittamisessa.

James Earlin maalaama muotokuva liitupiipunpolttajasta (Francis Welch Smoking A Clay Pipe)

James Earlin 1700-luvulla maalaama muotokuva liitupiipun polttajasta.(Francis Welch Smoking A Clay Pipe)

Kangasniemen Suurolan liitupiiput ovat löytyneet Suurola 2:n (Leskelä) ympäristöstä. Leskelä sijaitsee Suurola 1:n (Rantala) naapurissa ja tilojen historia kytkeytyykin pitkälti toisiinsa. Molemmat kuuluvat Suurolan kylän kantatiloihin, joita asuttivat 1700-1800-luvulla nimekkäät säätyläissuvut. Suurola 1 toimi Savon jalkaväkirykmentin majurin komppanian vääpelin virkatalona, mutta myös Suurola 2:n asukkaana oli välillä upseeristoa. Tilan asukkaisiin kuului mm. kapteeni Johan Anthoni, joka kuoli 96-vuotiaana 1758. Myöhemmin Ulrika Juliana Järnefelt asui talossa leskenä (mistä kenties nimi Leskelä) 24 vuoden ajan miehensä Georg Magnus Järnefeltin kuoleman jälkeen, kunnes kuoli vuonna 1845 (Manninen 1953: 413). Leskelän nykyiset omistajat ovat keränneet pelloilla ja pihapiirissä havaitsemiaan liitupiippuja 1980-luvulta lähtien, ja piippujen kappaleita on kerätty lähes kaksisataa.

Liitupiippujen suurvalmistajia olivat Englanti ja Hollanti, mutta myös Skandinaviassa toimi piippuja valmistavia tehtaita. Suomeen ensimmäinen piipputehdas perustettiin Helsinkiin 1700-luvun puolivälissä. Enimmillään toiminnassa oli seitsemän tehdasta vuosien 1839-1870 välillä, mm. Turussa, Paraisilla, Pietarsaaressa, Tampereella ja Porissa (Seela 1983: 60; 65-67, 71, 79). Suomessa valmistettiin ruotsalaisen mallin mukaan etenkin niin sanottuja simpukkapiippuja, jotka kuuluivat 1800-luvun suosituimpiin. Suurolan löytöjen joukossa on osia kahdesta tällaisesta piipusta, mutta muutoin suurin osa tunnistettavissa olevista piipuista on valmistettu Ruotsissa.

Suurolan pelloilta kerättyjä liitupiippuja. Ylhäällä on valmistajan merkein varustettuja pesän kappaleita, keskellä sellaisia pesän paloja, joista nämä merkinnät puuttuvat tai eivät ole säilyneet, sekä yhteensä 153 piipun varren katkelmaa.

Suurolan pelloilta kerättyjä liitupiippuja. Ylhäällä on valmistajan merkein varustettuja kopan kappaleita, keskellä sellaisia kopan paloja, joista nämä merkinnät puuttuvat tai eivät ole säilyneet, ja muualla piipun varren katkelmia.

Niin sanottuja sydänpiippuja, joiden etureunaa koristaa kokokuviosydäm, jonka päällä on kruunu. Näitä piippuja on valmistettu Ruotsissa 1700-luvulla.

Niin sanottuja sydänpiippuja. Nimitys johtuu etupuolta koristavasta kohokuviosydämestä, jonka päällä on kruunu. Näitä piippuja on valmistettu Ruotsissa 1700-luvulla. Kohokuvioiset piiput ajoittuvat yleensä pääosin 1700-luvun toiselle puoliskolle.

Norjan Bragernes-tehtaan valmistamassa sydänpiipussa sydänkohokuvio sijaitsi jalansivussa

Jalan sivussa olevaa kohosydäntä käytettiin Tukholmassa Aspegrenin piipputehtaan tuotannossa 1700-luvun alussa (Ljung & Nelson 1985 :91-92),

Numeropiipuissa kannan toisella puolella on kirjain ja toisella numero. Näillä on merkitty sekä valmistajaa että piipun kokoluokkaa. Tässä piipussa on merkintänä yleinen N2. Tällaisia piippuja valmistivat Tukholmassa Olof Aspegren ja Olof Forsberg vuosina 1739-1759 (Ainasoja 2001: 102).

Numeropiipuissa jalan toisella puolella on kirjain ja toisella numero. Näillä on merkitty sekä valmistajaa että piipun kokoluokkaa. Tässä piipussa on merkintänä yleinen N2. Tällaisia piippuja valmistivat Tukholmassa Olof Aspegren ja Olof Forsberg vuosina 1739-1759 (Ainasoja 2001: 102).

Leimaneliössä olevat kirjaimet MN viittaavat tukholmalaiseen Mathias Nybergiin, jonka piippuja valmistettiin vuosina 1755-1797 (Ainasoja

Leimaneliössä olevat kirjaimet MN viittaavat tukholmalaiseen piipunvalmistajaan Mathias Nybergiin, jonka tehdas toimi vuosina 1755-1797. Saman valmistajan piippuja on löytynyt myös Turusta (Ainasoja 2001: 70-71; Åkerhagen 2004: 24).

1661? 1686- Cornelis Jooste Smient 1704-1737 Jan Bastiaensz. Overweesel -1770 Bastiaan Overweesel 1770- Martinus de Lange 1782- Gerrit Houbraak 1819-1820 Christina/Christiaan Houbraak 1820-1827 Willem Begeer 1832- Leendert Begeer 1845-65 Nicolaas van Blokland

Useampi hollantilainen valmistaja käytti merkkinään piipun kannassa olevaa kruunua ja B-kirjainta 1660-luvulta 1800-luvun puoliväliin saakka. Tämä piippu ajoittuu muotonsa ja pesän koon perusteella 1700-luvun puoliväliin.

Piipun pesän alaosaan kuvattu kyljellään lepäävä kruunattu M-kirjain . Merkintä oli erittäin yleinen 1700-luvun englantilaispiipuissa ja se viittaa Manbyn piipputehtaaseen Lontoossa (Pearce 2013).

Kopan alaosassa kyljellään lepäävä kruunattu M-kirjain kertoo piipun olevan englantilainen ja peräisin Manbyn suvun tehtaasta Lontoosta (Pearce 2013). Merkintä oli erittäin yleinen 1700-luvun englantilaispiipuissa.

05b

Ruotsalainen 1700-luvun liitupiippu, jonka etupuolella on kolme kohokuvioitua kruunua. Samanlaiset ruotsalaispiiput olivat huomattavasti suositumpia Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa (Ainasoja 2001: 111).

Erikoinen sotilaan päätä kuvaava liitupiippu, joka tyylillisesti ajoittuu 1800-luvulle tai nuoremmaksi.

Sotilaan päätä kuvaava liitupiippu, jonka tyylillinen ajoitus on 1800-luku tai jopa nuorempi. Ihmispäätä kuvaavia piippuja on valmistettu mm. Englannissa ja Ruotsissa (Åkerhagen 2016: 27), mutta täysin samanlaista vastinetta en tälle piipulle ole vielä löytänyt.

Lähteet:

Ainasoja, M. 2001. Liitupiiput Turussa 1600-1800 -luvuilla. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, arkeologia.

Åkerhagen, A. 2016. Att datera en kritpipa. Kritpipa.se (Tekstitiedosto ladattu kritpipa-sivustolle 15.3.2016)

Åkerhagen, A. 2004. Svenska kritpipstillverkare och deras pipor. Kompendium. Stockholm.

Bergman Carter, R. 2013. Vem rökte alla dessa pipor? – en historisk-arkeologisk studie av kritpipor och rökning i 1600- och 1700-talens Sverige med genus- och intersektionalitetsperspektiv. Kandidatuppsats i Historisk arkeologi HT 2013 Lunds universitet.

Goudapipes Catalog: www.goudapipes.nl

Ljung, J.-Å. & Nelson, P. 1985. Kritpipelagret hos ”Dufwenberg & Nordström, som hålla öpna Bodar uppå Södermalms torg”: ett stadsarkeologiskt fynd. Utdrag ur Stadsvandringar / Stockholms stadsmuseum 8: 85-96.

Manninen, A. 1953. Kangasniemen historia I. Pieksämäki.

Pearce, J. 2013. Clay tobacco pipes made by the Manby family of London. Journal of the Academie Internationale de la Pipe. Vol. 6 (2013): 71-82.

Salo, K. 2016. Health in Southern Finland: Bioarchaeological analysis of 555 skeletons excavated from nine cemeteries (11th -19th century AD). Väitöskirja, Helsingin yliopisto, arkeologia.

Seela, J, 1983.  Skärgårdspipor av lera. Nordenskiöld Samfundets tidskrift 43: 56-81. Helsingfors.

 

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s