Paskolampi – Mistä alatyylinen nimi juontuu?

Suomea on toisinaan kuvattu alatyylisten paikannimien luvatuksi maaksi. Paska– ja Paskolammet ovat Suomen toiseksi yleisimpiä lampien nimiä Mustalammen jälkeen. Kangasniemellä Mustalampia on peruskartan mukaan seitsemän, mutta Pasko– tai Paskalampia peräti yhdeksän. Näiden lisäksi Kangasniemeltä löytyy myös Paskosaari, Paskakallio, Paskalahdenkallio, Paskolampiinmäki ja Paskolampiiinsuo. Mistä nämä paikat ovat saaneet nimensä?

Erään tarinan mukaan Paskolampien runsaus Suomessa selittyisi sillä, että paikalliset isännät olisivat puuskahtaneet nimistöä keränneille kartoittajille kyseessä olevan vain ”jonkin paskolammen.” Nimien yleisyyden vuoksi selitys ei kuitenkaan vaikuta uskottavalta. Paikannimet voivat olla kuvailevia tai ne voivat liittyä paikan historiaan, käyttöön tai tapahtumiin.

Vesa Holm (2012) on tutkinut hirvenmetsästäjien epävirallisia paikannimiä, joissa myös toisinaan esiintyy alatyylisiä nimityksiä. Hänen mukaansa paikkoja on voitu nimetä esimerkiksi epäonnisten tapahtumien mukaan, jolloin Paskamäen nimi johtuisi siitä, että passimies joutui kesken hirvipassin ”luontaisille tarpeilleen”, jolloin hirvet ehtivät kulkea ohi (Holm 2012: 30, 41).

Useimmiten Paskolampi tarkoittaa kuitenkin sitä, että kyseessä on pieni, mutapohjainen ja suorantainen lampi. Paskalampi, Paskasaari ja Paskaoja voivat myös kertoa huonokasvuisista niityistä. Nimeen voi siten liittyä kohteen arvottomuus ihmiselle.

Kangasniemen pasko- ja paska-alkuiset paikannimet.

Kangasniemen pasko- ja paska-alkuiset paikannimet.

Kauppilan Paskolammin nimi on ollut käytössä jo ainakin 1800-luvun puolivälissä, sillä se on merkitty Kangasniemen pitäjänkarttaan vuonna 1848. Kyseinen lampi ei ole ollut aivan merkityksetön, sillä se on toiminut tuolloisten tilusten rajana.

Kauppilan Paskolammin nimi on ollut käytössä jo ainakin 1800-luvun puolivälissä, sillä se on merkitty Kangasniemen pitäjänkarttaan vuonna 1848. Kyseinen lampi ei ole ollut aivan merkityksetön, sillä se on toiminut tilusten rajana.

Lähteet:

Holm, Vesa 2012: Hirvenmetsästäjien epävirallista paikannimistöä. Pro gradu. Jyväskylän yliopisto Kielten laitos. Suomen kieli.

Kiviniemi, Eero 1990: Perustietoa paikannimistä. SKST 156. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Palander, Marjatta 2000: Järvien ja lampien nimistä. Elore 1/2000. Suomen Kansantietousen Tutkijain Seura ry., Joensuu.

Talvio, Anna-Maria 2014. Suomi, satojen Paskolampien maa. Yle Kotimaa 30.8.2014:

 

 

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s