Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kansakunnan muistin tallentajana

Teksti: Ninni Närväinen

Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektissa yhtenä tutkimuskohteena ovat muistot. Projektin tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon ihmisten itsensä kertomia muistoja. Näiden aineistojen lisäksi voimme käyttää arkistoja, joihin suomalaisten (myös kangasniemeläisten) muistoja on tallennettu menneiden vuosikymmenten aikana. Laajin tällainen kansanperinteen arkisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla, joka on lisäksi julkaissut runsaasti muistojen tutkimiseen liittyvää kirjallisuutta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla eli SKS:lla on merkittävä rooli suomalaisuuden, suomalaisen kulttuurin, humanismin sekä kirjallisuuden ja kansanperinteen tallentajana ja levittäjänä. SKS:ssa tehdään myös korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Ilman SKS:n arkistoja kansanperinteeseen liittyviä tutkimuksia olisi vaikeaa toteuttaa.

Kuvitteellinen asetelma SKS:n perustamiskokouksesta 16.2.1831. Maalaus on G. Paeerin akvarelli vuodelta 1932. © SKS

Kuvitteellinen asetelma SKS:n perustamiskokouksesta 16.2.1831. Maalaus on G. Paeerin akvarelli vuodelta 1932. © SKS

Historiaa

Vuonna 1831 perustettu SKS sai alkunsa muutamien Keisarillisen Aleksanterin yliopiston piirissä toimineiden miesten kiinnostuksesta suomen kielen aseman vahvistamiseen. Vaikka suomen kieltä oli käytetty kirjakielenä 1500-luvulta saakka, se oli rajoittunut kirkollisiin ja hallinnollisiin teksteihin. Suomi oli kansan, ei tieteen kieli. Yleiseurooppalaisesta kansallisromantiikasta ja kansalaisuusaatteesta puhtinsa saanut SKS joutuikin keksimään toimintansa kannalta oleellisia suomen kielen sanoja (kuten ”kirjallisuus”).  Aluksi SKS toimi yliopiston suomen kielen opetuksen sekä Elias Lönnrotin runonkeruumatkojen tukena, myöhemmin seura keskitti toimintaansa erityisesti kansanperinteen keräämiseen ja suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemiseen (ensimmäinen suomenkielinen romaani, Seitsemän veljestä, julkaistiin vuonna 1870).

Seuran jäseniksi pääsivät kaikki, jotka edistivät SKS:n tavoitetta. Käytännössä kuitenkin jäsenyyteen vaadittava kutsu sekä jäsenmaksu rajasivat jäsenistön ylempiin sosiaaliluokkiin. 1840-luvulla maksuja alennettiin ja naiset hyväksyttiin jäseniksi, mikä laajensikin jäsenpohjaa. Tosin 1850-luvulla ”alemmat väestöryhmät” suljettiin väliaikaisesti pois jäsenyyden piiristä, sillä aikakauden poliittisen liikehdinnän pelättiin tunkeutuvan SKS:n ytimeen. Seura organisoi 1900-luvulla useita kansanperinteen ja -runouden keruukampanjoita. Etenkin 1930-luvun Kalevalan juhlavuoteen sekä 1960-luvun itsenäisyyden juhlavuoteen liittyvillä keräyksillä seuran arkistot kasvoivat huomattavasti ja mukaan saatiin perinteisten aineistojen lisäksi myös ihmisten muistoja.

Suomen kielen puolustamisen lisäksi SKS on toiminut hyvin laajasti kulttuurin kentällä lähes koko olemassaolonsa ajan. Koska SKS kokosi yhteen aikakautensa merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia, valtaosa 1800-luvulla alkunsa saaneista kulttuuri-instituutioista ja humanistisen tutkimuksen tieteellisistä seuroista on syntynyt SKS:n piirissä. Tänä päivänä SKS on edelleen suomalaisen kulttuurin puolestapuhuja, välittäjä mm. yliopistollisten, poliittisten ja taloudellisten toimijoiden kanssakäymisessä sekä yhteiskunnallinen keskustelija.

SKS:n tunnuslause ja -kuvio 1830-luvulta© SKS

SKS:n tunnuslause ja -kuvio 1830-luvulta© SKS

Muistin talossa -seminaari 17.9.2015

SKS:n toimitalossa järjestetty seminaari liittyi seuran historiikin viimeisen osan, ”Pieni kansa, pitkä muisti: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura talvisodasta 2000-luvulle.”, julkaisuun. Puheenvuoroissa käsiteltiin SKS:aa suomalaisen kulttuurin toimijana ennen ja nyt. Vaikka seuran alku olikin varsin elitistinen, se pyrki silti jo varhain olemaan yhteydessä ”tavalliseen kansaan”. Rahvas toimi sekä tutkimusten lähteenä että yleisönä, jolle aineistoa tuotettiin. Seuran historiikin viimeisen osan kirjoittajan, dosentti Kai Häggmanin esityksessä kerrottiin, kuinka Suomen itsenäisyyden juhlavuotta (1967) edeltäneet keruumatkat aiheuttivat seuran sisällä jännitteitä. Keruumatkojen tuloksena saatiin runsaasti tavallisten ihmisten muistoja, erityisenä teemana oli vuosien 1917-1918 tapahtumat. Seuran silloinen johto kielsi muistojen kokoamisen antologiaksi. Myöhemmissä tutkimuksissa syyksi on arveltu sitä, ettei vielä 1960-luvulla poliittinen ilmapiiri hyväksynyt molempien osapuolien kertomusten esiintymistä tasaveroisina. Erimielisyyttä aiheutti myös joidenkin seurassa vaikuttaneiden historioitsijoiden tulkinta muistitietojen soveltumattomuudesta historiantutkimuksen lähteeksi. Nykyään muistot ovat lähdeaineistoa siinä missä viralliset dokumentitkin.

Tilaisuuden toinen esitelmöitsijä, professori Anu Koivunen piti kunnianosoituksen vuosi sitten kuolleelle elokuvahistorioitsijalle ja ohjaajalle Peter von Baghille. Puheenvuorossa korostettiin von Baghin dokumenttien maalailevan tyylin merkitystä suomalaisen sielunmaiseman kuvastajana. Lisäksi muistutettiin Yleisradion laajasta ääni- ja kuva-arkistosta, johon myös on tallentunut suomalaisten muistia ja jonka parissa von Bagh teki huomattavaa tutkimustyötä.

Viimeisenä puhujana kuultiin SKS:n valtuuskunnan puheenjohtajaa, professori Seppo Knuutilaa. Esityksessä käsiteltiin muun muassa sitä, kuinka laajasti eri puolilta SKS:n tuottamaa kuvaa suomalaisesta kulttuurista voi tarkastella. Jos vielä muutama vuosikymmen sitten SKS:n aineistoja lähestyttiin tietyin rajoittein, eikä kaikki tutkimus ollut ”sallittua”, nykytutkija päinvastoin pyrkii kaatamaan raja-aitoja ja esimerkiksi tekemään tutkimusta monitieteisesti.

SKS:n toimintaan ja käynnissä oleviin seuran omiin tutkimusprojekteihin voi tutustua osoitteessa www.finlit.fi

Lähteet:

Häggman, K. 2012: Sanojen talossa: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan. Hämeenlinna

Häggman, K. 2015: Pieni kansa, pitkä muisti: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura talvisodasta 2000-luvulle. Hämeenlinna.

Sulkunen, I. 2004: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1892. Hämeenlinna.

Advertisements

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s