Rapalan kallioluolat: Isonvihan piilopaikka ja maahisten asuinsija?

Rapalanvuori on jyrkkäpiirteinen kallio, jonka pystysuorat seinämät kohoavat 10-20 metrin korkeuteen. Kallion kivilaji on porfyyrista granodioriittia, joka paikoitellen sisältää teräväsärmäisiä pieniä liuskesulkeumia. Kallioilla kasvaa useita erilaisia sammal- ja jäkälälajeja, ja ympäristön suurten haapojen juurelta on löytynyt myös liito-oravien papanoita. (Husa & Teeriaho 2007: 72).

Jääkauden aikana kallioon on muodostunut kaksi näyttävää halkeamaa, jotka ovat toimineet pitkään tunnettuna, maakunnallisena nähtävyytenä. Kangasniemen kotiseutuyhdistys ylläpiti pitkään kallioiden välisiin rakoihin ulottuneita portaita ja kalliojyrkänteellä olevia turvanaruja, ja taannoinen Rapalan vanha isäntä Väinö Kuitunen itsekin ahkerana kävijänä huolehti paikalla olevasta vieraskirjasta ja kävijöiden opastuksista. Vieraskirjojen perusteella tiedetään, että 1980-luvulla yhden kesän aikana vierailijoita saattoi olla jopa muutamia tuhansia. (Lindqvist 1990: 19).

Rapala6

Rapalan suurempi kalliohalkeama. Kuva: Ulla Moilanen

Rapala2

Rapalan suurempi kalliohalkeama portaineen. Kuva: Ulla Moilanen

Kävijöiden joukossa on ollut niin kesävieraita, mökkiläisiä kuin luokkaretkeläisiäkin. Moni on esitellyt paikkaa tulevalle puolisolleen ensimmäisenä Kangasniemen nähtävyyksistä. Jo tämä kertoo paikan merkittävyydestä ja tärkeydestä paikakkunnan luonnonkohteiden joukossa. Lapsille ”luoliin” tutustuminen on voinut olla jännittävä seikkailu. Tällä hetkellä paikka ei kuitenkaan ole virallinen nähtävyys.

Suomalaisissa kansantarinoissa kallioissa ja luolissa on toisinaan kerrottu asuneen ihmisen kaltaista maanalaista väkeä, maahisia (Sarmela 2007: 414). Rapalaan liittyvän perimätiedon mukaan paikkaa on käytetty pakoluolana sotien ja vihollisuuksien aikaan. Isonvihan aikaan 1713-14 Kangasniemellä oli jonkin verran sotilaallista toimintaa, sillä venäläisiä majoittui kirkonkylässä, ja talojen polttamisista sekä metsässä käydystä sissisodasta on mainintoja kirjallisuudessa. Isoonvihaan liittyviä pakotarinoita löytyy kuitenkin sadoittain ympäri Suomea, ja ne ovat luonteeltaan melko samantapaisia. Usein tarinat yhdistetään louhikoihin ja luolamaisiin kohteisiin, jotka käytännössä ovat hankalia asua. Tarinoita luolista pakopaikkoina pidetään yleisesti hatarina, eikä niillä todennäköisesti ole todellisuuuspohjaa. (Manninen 1953: 398-9; Kesäläinen & Kejonen 2014:121-2).

Rapala4

Rapalan kallioiden edustalla oli vuonna 2011 pieni muovisotilas. Mikähän tarina leluun liittyy, ja kuinka se on päätynyt paikalle? Kuva: Ulla Moilanen

Rapala7

Kallioon hakatut nuolet osoittavat pienempään halkeamaan, jonka pohjalla tutkija Ninni Närväinen seisoo. Kuva: Ulla Moilanen.

Kangasniemellä pako- ja piilopaikkatarinoita liittyy muihinkin kohteisiin. Perimätiedon mukaan Piilokennas oli Salmenkylän yhteinen piilopaikka Isonvihan ja Ruotsi-Venäjän sotien aikana. Piilokennas sijaitsi ”nykyisestä uudistalosta noin puoli kilometriä koilliseen, luonnontilassa olevan upottavan suon takana”. Paikalta kerrotaan löytyneen piiloajoilta sinne jääneitä esineitä, kuten satulan jalustimen ja katkenneeen keihäänkärjen (Tissari 1984: 72). Samantapaisia tarinoita liittyy mm. Läämingin Pakosaareen (Manninen 1953: 400).

Minkälaisia muistoja sinulla on Rapalasta? Oletko kuullut tarinoita pakopaikoista tai käynyt Pakosaaressa tai muussa samantapaisessa paikassa? Kerro muistosi tällä lomakkeella tai kommentoi alle.

Lähteet:

Husa, J. & Teeriaho, J. 2007. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeen itäosassa. Suomen ympäristökeskus, Luontoyksikkö.

Kesäläinen, T. & Kejonen, A. 2014. Suomen rotkot. Tallinna.

Lindqvist, A. 1990. Yleiskuvaus. Unnukkalan perinne. Kangasniemen kansalaisopiston kurssin ”Tunne kotikyläsi – tallenna tieto” ryhmätyö: 9-22. Kangasniemen mainospaino Oy.

Manninen, A. 1953. Kangasniemen historia I. Pieksämäki.

Tissari, E. 1984. Tissarin alue ja sen lähiympäristö. Kangasniemen kansalaisopiston opintopiirin ”Tunne kotikyläsi – tallenna tieto” keräämä aineisto. Kangasniemen kirjasto.

Advertisements

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s