Miten mennyttä tutkitaan?

Teksti: Ninni Närväinen, FM

Historia alkaa tästä hetkestä ja jatkuu niin kauas menneisyyteen kuin ihmisiä on ollut olemassa. Ihmisen historian tutkiminen jaetaan karkeasti esihistorialliseen aikaan (jolloin ei vielä tunnettu kirjoitustaitoa) ja historialliseen aikaan (jolloin kirjoitettuja aikalaislähteitä on olemassa). Esihistoriallisen ja historiallisen ajan rajaa on usein vaikeaa määritellä tarkasti ja historiallisen ajan alkaminen vaihtelee valtavasti eri alueilla. Esimerkiksi Lähi-Idässä ja Indus-joen laaksossa kirjoitustaito omaksutaan tuhansia vuosia sitten, kun taas Oseaniassa ja Pohjois-Amerikassa kirjoitetut lähteet ilmestyvät vasta eurooppalaisten siirtolaisten myötä.

Suomessa historiallinen aika alkaa verrattain myöhään (Euroopan keskiaika oli Suomessa valtaosin vielä rautakautta) ja maamme eri alueet erottuvat historiantutkimuksen kannalta merkittävästi toisistaan. Lounais-Suomessa, jonne rantautuu Suomen varhaisin ”sivistys”, historialliseen aikaan siirrytään ehkä jo 1100-luvulla, mutta mitä idemmäksi tai pohjoisemmaksi mennään, sitä pitempään pysytään esihistoriallisessa ajassa. Ennen uutta aikaa (Suomessa keskiaika loppuu 1500-luvulla) Suomea kuvaavien kirjallisten lähteiden määrä pysyy niin vähäisenä, että esihistoriallisen ajan vaihtuminen historialliseksi määritellään täällä yleisemmin esineellisten hautausten loppumisella (eli karkeasti kristinuskon omaksumisella).

Koska kirjalliset lähteet tulevat vasta keskiajalla ja niitä on vähän, Suomen varhaista historiaa tutkitaan pääosin arkeologian avulla. Arkeologi selvittää aineellista kulttuuriperintöä etsimällä maasta tai vesistöjen pohjalta ihmisen jättämiä jälkiä sekä tutkimalla arkistoissa säilytettäviä esineitä ja raportteja. Arkeologian avuksi otetaan usein muiden tieteiden menetelmiä, niitä tarvitaan tutkittaessa esim. maanviljelyn historiaa (paleobotaniikka/palynologia) tai ihmisten sekä eläinten jäänteitä (osteologia).

Kun menneisyyden tutkijalla on käytettävissä kirjallisia lähteitä, ne jaetaan primaari- ja sekundäärilähteisiin. Primaarilähteitä ovat mm. aikalaiskuvaukset (esimerkiksi lehtiartikkelit) sekä asia- ja päiväkirjat. Primaarilähteet ovat ensikäden tietoa toimenpiteistä tai tapahtumista, sekundäärilähteet taas jotain muuta kautta (usein myöhemmin) muistiin merkittyä tietoa. Historiantutkimuksessa on tavoitteena hyödyntää pääasiassa primaarilähteitä, mutta aina se ei ole mahdollista. Mitä lähemmäksi nykyhetkeä tullaan, sitä enemmän tutkijalla on materiaalia käytössään. Ja mitä enemmän tutkimusmateriaalia on käytössä, sitä tärkeämmäksi tulee siihen kohdistettava lähdekritiikki. Puolueetonta tutkimusta on mahdotonta tehdä, mikäli ei oteta huomioon lähteentekijän tarkoitusperiä ja sitä ympäristöä, jossa lähde on tuotettu.

Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi projektin tavoitteena on kerätä paikkakunnan luonto- ja matkailukohteisiin liittyviä kertomuksia. Projektin primaarilähteenä toimivat siis muistot. Muistoihin perustuvaa historiantutkimusta kutsutaan elämäkerralliseksi. Muistot voivat olla tapahtumia oman elämän varrelta tai esimerkiksi isovanhempien kertomia tarinoita. Muistot, niiden kertominen, muistiinmerkitseminen ja tutkiminen ovat mikrohistoriaa, jolla pyritään painottamaan yksilöiden ja pienten yhteisöjen merkittävyyttä osana historiankirjoitusta.

Kangasniemen topografiasta johtuen alueen järviin, saariin ja rantoihin liittyy lukuisia tarinoita ja muistoja sekä mielenkiintoista historiaa.

Kangasniemen topografiasta johtuen alueen järviin, saariin ja rantoihin liittyy lukuisia tarinoita ja muistoja sekä mielenkiintoista historiaa. Kuvassa Puulaa auringonlaskun aikaan. (Ulla Moilanen)

Advertisements

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s