Munalahden vuoren aarre

Tarinan mukaan Munalahden vuoreen on kätketty Parttien suvun aarre. Parttien tytär vietiin naimisiin vieraalle paikkakunnalle rikkaaseen taloon, mutta mies kuoli pian, eikä lapsia ehtinyt syntyä. Tytär ei viihtynyt vierailla mailla, joten hän palasi kotiinsa tuoden tullessaan paljon tavaraa: kymmenen sian suolakinkkua, viljaa, arvotavaroita ja raha-arkun, joka kätkettiin Munalahdessa olevaan vuoreen. Aarretta ei kuitenkaan ole löytynyt, vaikka vuoressa oleva sora on melkein ajettu (Venäläinen 1988: 289). Soranoton perusteella tarinan aarteen kätköpaikka tarkoittanee Munalahden pohjukassa kohoavaa Huipanvuorta, joka on Hännistönmäestä erkaneva nyppylä.

Hyvin usein perinteisissä suomalaisissa aarretarinoissa esiintyvät vainolaisilta piilotetut arvoesineet. Vaikka tarinoiden taustalla on joskus voinut olla todellisia tapahtumia, ovat aarretarinat useimmiten aikansa talonpoikaista viihdettä. Yhteistä tarinoille on tapahtumien konteksti: ne liittyvät yleensä sota-aikojen tapahtumiin. Yhdenmukaista monille aarretarinoille ovat myös niissä esiintyvät maahan tai veteen kätketyt, arvokasta tavaraa, kuten kulta- ja hopearahoja tai silkkiä sisältävät kattilat, pannut tai tynnyrit, joita on mahdotonta saada itselleen (Sarmela 1995: 184).

Eri puolilta Kangasniemeä tunnetaan useita aarretarinoita, jotka mitä todennäköisimmin ovat paikallisia, keksittyjä legendoja. On kuitenkin mielenkiintoista tutkia, onko yksikään Kangasniemen aarretarinoista säilynyt nykyaikaan vai ovatko ne yksinomaan 1800- ja 1900-luvun vaihteen viihdettä. Lisäksi tutkimuksessa otetaan huomioon tarinoiden maisemallinen ja historiallinen aspekti: minkälaisia kohteita tarinoiden kätköpaikat ovat luonnossa, minkälainen historia niitä ympäröi, ja miksi juuri nämä paikat ovat valikoituneet tarinoissa aarteiden kätköpaikoiksi.

Sivua täydennetään projektin edetessä.

Munalahden topografiaa, jonka perusteella tarinan kätköpaikka sijaitsee joko

Munalahden topografiaa, jonka perusteella tarinan kätköpaikka sijaitsee joko Huipanvuorella tai Hännistönmäellä.

Lähteet:

Sarmela, M. 1995 Suomen perinneatlas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Venäläinen, K. 1988. Aarteita. Ken Hokassa, ei hukassa. Kangasniemen kansalaisopiston kurssin ”Tunne kotikyläsi – tallenna tieto” ryhmätyö 1987-1988: 289 Kangasniemen Mainospaino, Kangasniemi.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s