Kangasniemen hiisi –paikannimet

Kangasniemeltä löytyy muutamia Hiisi –paikannimiä, joista suurin keskittymä löytyy Mikkeliin johtavan tien 13 molemmilta puolilta, viitisen kilometriä keskustasta kaakkoon. Alueella on jyrkkärinteinen Hiisivuori, jonka edessä lainehtii Pohjois-Hiisilampi (paikallisten kielenkäytössä Hiislampi). Pohjois-Hiisilammen vesistöön kuuluu myös pienen joen erottama Etelä-Hiisilampi, jonka itärannalla on jyrkästi lampeen putoava kallio. Etelä-Hiisilammen eteläpuolella on vielä Hiisisuo.

hiisilammet1844

1840-luvun pitäjänkartassa eteläisempi Hiisilampi esiintyy nimellä Iso Hiisilampi. Pohjois-Hiisilampi on vastaavasti Pieni Hiisilampi. Nykyisessä peruskartassa oleva Hiiteri-niminen lampi on vanhassa kartassa ”Hiensillmä” eli Hiidensilmä. (KA 3213 08 Ia).

Hiisi –paikannimet on etenkin Lounais-Suomessa yhdistetty jossain määrin esihistoriallisiin kalmistoihin tai vanhoihin kulttipaikkoihin (Koski 1967; Wessman 2009), vaikka tilastollisten tutkimusten mukaan hiisi –paikannimiä ei voi välttämättä yhdistää pyhiin paikkoihin (Pulkkinen et al. 2004). Itä-Suomen ja syrjäseutujen nimistössä hiisiä on pidetty suhteellisen myöhäisenä kerrostumana, eikä niihin liity samanlaista historiaa kuin Etelä-Suomessa (Koski 1967: 222).

Christfried Ganander listasi vuonna 1789 ilmestyneessä Mythologia Fennicassa suomalaiseen mytologiaan kuuluneita erilaisia olentoja, joita olivat mm. vesihiisi, vuorihiisi ja metsähiisi. Hiisillä on jumaluuksien lisäksi tarkoitettu myyttistä, kadonnutta asujaimistoa, peikkoja, jättiläisiä ja vuortenrakentajia, jotka kansanperinteen mukaan ovat usein viihtyneet louhikoissa (Castrén 1853: 110-113). Tyypillistä hiisi-nimistön esiintymispaikoille onkin vesistön läheisyys ja kivikkoisuus (Koski 1967: 197, 201), mikä sopii myös Kangasniemen hiisi-kohteisiin. Joissakin tapauksissa hiisi voikin mahdollisesti olla vanha, selittävä nimitys jylhille luonnonmuodostumille.

Kangasniemen hiisi-nimistön nuoresta alkuperästä huolimatta paikkoihin liittyvä muistitieto ja myyttisen nimen muodostamat mielikuvat ovat tutkimisen arvoisia. Minkälaisia merkityksiä Kangasniemen Hiisivuoreen, Hiisilampiin ja Hiisisuohon on yhdistetty, ja minkälaisiin toimintoihin mielikuvat ovat johtaneet paikoilla? Miten paikalla vierailleiden ihmisten ajatukset ja toiminnat ovat muuttuneet viimeisen vuosisadan kuluessa? Mm. näihin kysymyksiin Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi –projekti pyrkii vastaamaan. Paikan historian tutkimuksen lisäksi kadonnutta kansanperinnettä tullaan selvittämään Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston aineistojen avulla. Tämän lisäksi kerätään uudempia kokemuksia ja tarinoita, jolloin kohteiden historialle saadaan jatkumo nykyaikaan saakka. Jos olet itse käynyt jutussa mainituilla paikoilla (tai muilla samannimisillä), kerro tässä mitä teit ja minkälaisia mielikuvia paikka tai sen nimi sinussa herätti. Tätä sivua tullaan päivittämään projektin edetessä sitä mukaa, kun tiedot kohteesta karttuvat.

Kangasniemen Etelä-Hiisilammen jyrkän kallion alle muodostuu puoliluola, jossa monet ovat retkeilleet.

Kangasniemen Etelä-Hiisilammen jyrkän kallion alle muodostuu puoliluola, jossa monet ovat retkeilleet. Kuva: Ulla Moilanen.

Lähteet:

Castrén, M. A. 1853. Föreläsningar i Finsk mytologi.Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, Helsingfors.

Ganander C. 1789. Mythologia Fennica. Näköispainos (4. painos). Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1984.

Kansallisarkiston digitoitu kartta-aineisto: digi.narc.fi

Koski, Mauno 1967. Itämerensuomalaisten kielten hiisi-sanue. Semanttinen tutkimus I. Annales Universitatis Turkuensis, Turku.

Pulkkinen, R., Salmenkivi, M., Leino, A. & Mannila, H. 2004. What was the Finnish Hiisi? Applying Computational Methods to the study of Folk Religion. Temenos 39-40: 209-233.

Wessman, A. 2009. Iron Age Cemeteries and Hiisi Sites: Is There a Connection? Folklore, vol. 42: 7-22. doi: 10.7592/FEJF2009.42.wessman

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Kangasniemen hiisi –paikannimet

  1. Eräs hauska muisto Hiisilammelta on lähes parinkymmenen vuoden takaa, kun olimme siellä ongella ja makkaran- ja letunpaistossa koko perhe. Itse olin onkimassa mato-ongella, seisoin vedessä pienellä kallioulkonemalla, kun yhtäkkiä ahven näykkäisi paljasta isovarvastan. Säikähdin äkkiyllätyksestä ja varmaa kiljaisin! Hiisilammessa lienee runsaasti hakoja joten äkkiä siellä saa koukkunsa tarttumaan johonkin kiinni.

    Liked by 1 henkilö

  2. Muistan, että 70- ja 80-luvuilla kallion alla oli vieraskirja, johon retkeilijät saivat kirjoittaa nimensä. Silloin ainakin Hiislampi oli ilmeisen suosittu retkikohde. Itsekin olen tuolloin käynyt monesti perheen kansa kallion alla paistamassa makkaraa ja syömässä eväitä. Lähes poikkeuksetta retkeen yhdistyi marjanpoimintaa. 🙂

    Olen kuullut, että aikoinaan (50-60-luvulla?) olisi jotkut hurjapäät hyppineet kallion päältä lampeen. Veden on kyllä täytynyt silloin olla huomattavasti nykyistä korkeammalla!

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s