Pakosaaren aarre

Pakosaaren aarretarina on yhdistetty vuosien 1788-1790 välillä käytyyn Kustaa III:n sotaan. Keväällä 1789 venäläiset suunnittelivat Savon valtaamista, mutta suunnitelma kariutui Porrassalmen taisteluun saman vuoden kesäkuussa. Venäläiset tekivät kuitenkin uusintahyökkäyksen viikon kuluttua, ja Mikkeli päätyi venäläisten hallintaan. Venäläismiehitystä kesti kolmisen viikkoa, minä aikana talonpoikien on sanottu paenneen metsiin ja saariin rakentamiinsa piilopirtteihin (Toiviainen 1980). Kangasniemeltä käsin huollettiin Savon joukkoja, joten sotatoimiin liittyvää liikennettä Mikkelin ja Kangasniemen välillä oli runsaasti. Mikkelin miehitysaikana Kangasniemen suuntaan pyrki myös venäläisten partiojoukkoja, ja samalla oli estettävä Kangasniemellä sijaitsevien varastojen joutuminen venäläisten haltuun (Manninen 1953: 403-404).

Tarinan mukaan Reinikkalan kartanon asukkaat kätkivät näinä levottomina aikoina irtaimistonsa Mallosjärven Pakosaareen. Reinikkalan kartano oli siirtynyt vuonna 1774 luutnantti Adolf Tujulinilta Tigerstedtien suvulle, jonka hallussa kartano oli tarinan tapahtuman aikaan (Etelä-Savon rakennusperintö 1984: 104; Manninen 1953: 419-421).

Aarrekätkön tekemisestä on säilynyt tarkka kuvaus: Kätköä varten kaivettiin ison kiven viereen suuri kuoppa, joka ensin vuorattiin kuusenhavuilla. Kuoppaan asetettiin kartanon kulta-, hopea- ja kupariesineet, silkkivaatteet ja untuvatyynyt. Sen jälkeen kaivanto maisemoitiin istuttamalla sen päälle kanervia ja pieniä mäntyjä. Huolellisesta peittämisestä huolimatta sadevesi pääsi kuoppaan ja turmeli etenkin vaatteet käyttökelvottomiksi. Vielä 1930-luvulla paikalta kerrotaan löytyneen miesten silkkiset liivit, sotilaspuvun vaakunanappeja ja silkkipeittojen suikaleita (Simonsuuri 1984: 348; Pylvänäinen 1984: 222).

Pertinsaari

Tuliniemen edustalla sijaitsevaa Pertinsaarta on kutsuttu aiemmin Tulisaareksi ja Pakosaareksi. Pertinsaari on Reinikkalan aarretarinaan liitetty Pakosaari (Pylvänäinen 1984: 222).

 

Juttua täydennetään myöhemmin.

Oletko käynyt entisessä Pakosaaressa, muussa samannimisessä paikassa, tai kuullut pakosaariin tai aarteisiin liittyviä tarinoita? Kerro muistosi tai tarinasi tässä.

Lähteet:

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon Seutukaavaliitto. Julkaisu 114. Länsi-Savo Oy, Mikkeli 1984.

Manninen, A. 1953. Kangasniemen historia I. Pieksämäki.

Pylvänäinen, E. 1984. Tunne kotikyläsi Vihave. Kangasniemen kansalaisopiston kurssin ”Tunne kotikyläsi – tallenna tieto” ryhmätyön moniste. Kangasniemen kirjasto.

Simonsuuri, L. 1984. Kotiseudun tarinoita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Jyväskylä.

Toiviainen, J. 1980. Porrassalmi 1789. Sotahistoriallisen seuran julkaisuja V. Pohjois-Karjalan kirjapaino, Joensuu.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s