Hokan terveyslähde

Sairauksien hoitopaikkoina toimineiden terveyslähteiden historia ulottuu 1600-luvun Keski-Eurooppaan, jossa lähteiden ympärille kehittyi suurta turismia houkuttaneita parantoloita ja kaivohuoneita. Suomeen ilmiö rantautui Ruotsin ja Turun kautta 1600-luvun lopussa (Forsius 2006). 1700-luvulla terveyslähteet kohosivat muoti-ilmiöksi, ja virallisesti hoitopaikoiksi hyväksyttyjä lähteitä oli tuolloin parisenkymmentä (Kontturi 2014: 43). Yksi näistä sijaitsi Kangasniemellä Hokan kylässä.

Lähdevesien ominaisuudet määriteltiin maun ja hajun perusteella (Forsius 2006). Vuonna 1798 Hokan lähteen vettä lähetettiin Tukholman lääkintäkollegion (Collegium Medicorum) tutkittavaksi, ja kollegion lausunnossa veden todettiin sisältävän terveydelle edullisia aineksia. Vuonna 1799 lähteen ympärille pystytettiin vierailijoita varten rakennus, joka oli pystyssä vielä 1844 (Manninen 1953: 382-3). Rakennuksessa kerrotaan olleen hirsikehikko ja katto sekä penkkejä sisä- ja ulkopuolella. Lähde oli kuitenkin niin suuri, että vettä oli seinien molemmilla puolilla. Rakennus oli kenties tarkoitettu säätyläistön käyttöön, kun taas tavallinen kansa sai nauttia vedestä rakennuksen ulkopuolella (Malinen 1984: 315-317).

1700-luvulla Hokan lähteen vettä käyttivät lähinnä paikalliset säätyläiset, mutta tapa levisi pian kaiken kansan keskuuteen. Vuonna 1807 Kangasniemen lähdettä suositeltiin Åbo Tidningar -lehdessä, ja 1840-luvulla lähteen vedellä hoidettavien määrä kohosi lähes sataan henkilöön kesässä (Manninen 1953: 382-3). Lähteellä käynnin helpottamiseksi rakennettiin uutta tiestöä, minkä lisäksi vesitse saapuvia varten oli rannasta lähteelle johtava polku merkitty puihin veistetyin pilkoin (Malinen 1984: 315-317).

Veden tuoreudesta huolehdittiin, sillä lehmät ja hevoset eivät juoneet lähteen vettä (Malinen 1984: 315-317). Lähden myös luotiin joka päivä tyhjäksi. Kansanperinteen mukaan vesi oli niin tehokasta, että sitä juotuaan vaipui sikeään uneen, josta herättyä kaikki vaivat olivat hävinneet (Malinen 1984: 315-317). Tarinoiden mukaan lähteelle olisi myös saapunut ihmisiä keppien kanssa ja palanneen ilman näitä. Viljo Hokkasen vuonna 1984 teettämän tutkimuksen mukaan lähteen vesi sisältää vähäisiä määriä kivennäisaineita: kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, natriumia ja rautaa (Venäläinen 1988: 229), mutta käytännössä niillä ei ole vaikutusta terveyteen. Terveyslähteiden vaikutus onkin ollut pääasiassa suggestiivinen, mutta vaikutusta on voinut olla myös lähteen ympäristössä harjoitetuilla terveellisillä elämäntavoilla (Forsius 2006). Hokan lähteelläkin piti vedenjuonnin jälkeen olla liikkeessä, minkä edistämiseksi lähistölle oli rakennettu keinuja (Manninen 1953: 382-383).

1800-luvun puolivälissä terveyslähteiden käyttö alkoi laantua, mikä johtunee pullotettujen kivennäisvesien saatavuuden parantumisesta (Manninen 1953: 383) ja muodin muutoksesta maalaiselämää lähteiden sijaan suosivaksi (Juuti & Wallenius 2005: 60). Hokan terveyslähteen suosion hiipumisen huomaa Mikkelin Wiikko-Sanomissa nro 29 (16.7.1863) julkaisusta uutisesta, jossa kerrottiin kyseisen kesän poikkeuksellisen pienestä kävijämäärästä. Aikaisempina vuosina kävijöitä oli ollut viitisenkymmentä, 14-15:stä eri pitäjästä, mutta nyt heitä oli ollut vain kahdesta eri pitäjästä. Hokasta vietiin 1880-luvulla pois apteekkina toiminut rakennus, jossa oli vuosiluku 1799 (Manninen 1953: 383). Silti satunnaisia kävijöitä on vieraillut lähteellä vielä 1950-luvulla (Malinen 1984).

Terveyslähde

Mikkelin Wiikko-Sanomissa nro 29 (16.7.1863) kirjoitettiin: ”Hokan lähteellä terweyden weden juonnissa ei ole tällä kertaa kuin kahdesta pitäjästä ainoasti, waikka muina kesinä on ollut neljästä ja wiidestätoista pitäjästä, että wäkeä on ollut noin 50 hengen paikoille.” (DIGI – Kansalliskirjaston digitoidut aineistot).

Huhtikuussa 2015 Hokan lähteellä näytti seuraavalta. Galleria kuvateksteineen avautuu kuvia klikkaamalla. Kuvat: Ulla Moilanen.

Oletko käynyt Hokan terveyslähteellä tai kuullut siihen liittyviä tarinoita? Onko mielessäsi johonkin muuhun Kangasniemen lähteeseen liittyvä tarina tai muisto? Voit kertoa esimerkiksi milloin kävit kohteella, mitä teit, ja mitä ajatuksia paikka herätti. Kerro muistosi tämän sivun alalaidan kommenttikentässä, tästä linkistä löytyvällä lomakkeella, tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen muistojenkangasniemi@gmail.com. 

 

Lähteet:

Forsius, A. 2006. Lähde- ja mineraalivesien historiaa. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/

Juuti, P.S. & Wallenius, K.J. 2005. Kaivot ja käymälät. Johdatus historiaan esimerkkinä Suomi. Tampere University Press.

Kontturi, S-M. 2014. Parantajat ja tieteentekijät. Piirilääkärit Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Malinen, A. 1984. Terveyslähde. Kangasniemen kirkonkylä ja lähiympäristö. Pappilansalmen siltä – silta menneisyyteen. Kangasniemen kansalaisopiston kurssin ”Tunne kotikyläsi – tallenna tieto” ryhmätyö vuodelta 1984: 315-317. Kangasniemen kirjasto.

Manninen, A. 1953. Kangasniemen historia I. Pieksämäki.

Venäläinen, K. 1988. Terveyslähteellä. Ken Hokassa, ei hukassa. Kangasniemen kansalaisopiston kurssin ”Tunne kotikyläsi – tallenna tieto” ryhmätyö 1987-1988: 228-229. Kangasniemen Mainospaino, Kangasniemi.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s