110000001931

Kesän 2016 yleisökaivaus järjestyy Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston tuella

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto on myöntänyt Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektille rahoituksen kesän 2016 yleisökaivauksen sekä muiden yleisötapahtumien järjestämiseen. Yleisökaivaukselle voi osallistua kuka tahansa kiinnostunut ilman aikaisempaa kokemusta arkeologiasta. Kaivaminen on rauhallista puuhaa ja suhteellisen kevyttä, sillä se tapahtuu muurarinlastaa käyttämällä. Nyt toivoisimme kaikilta kiinnostuneilta vinkkejä siitä, mitä te haluaisitte Kangasniemellä tutkia tänä kesänä.

Kauppilan Paskolammin nimi on ollut käytössä jo ainakin 1800-luvun puolivälissä, sillä se on merkitty Kangasniemen pitäjänkarttaan vuonna 1848. Kyseinen lampi ei ole ollut aivan merkityksetön, sillä se on toiminut tuolloisten tilusten rajana.

Paskolampi – Mistä alatyylinen nimi juontuu?

Suomea on toisinaan kuvattu alatyylisten paikannimien luvatuksi maaksi. Paska– ja Paskolammet ovat Suomen toiseksi yleisimpiä lampien nimiä Mustalammen jälkeen. Kangasniemellä Mustalampia on peruskartan mukaan seitsemän, mutta Pasko– tai Paskalampia peräti yhdeksän. Näiden lisäksi Kangasniemeltä löytyy myös Paskosaari, Paskakallio, Paskalahdenkallio, Paskolampiinmäki ja Paskolampiiinsuo. Mistä nämä paikat ovat saaneet nimensä? Erään tarinan mukaan Paskolampien runsaus Suomessa selittyisi…

Kuvitteellinen asetelma SKS:n perustamiskokouksesta 16.2.1831. Maalaus on G. Paeerin akvarelli vuodelta 1932. © SKS

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kansakunnan muistin tallentajana

Teksti: Ninni Närväinen Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektissa yhtenä tutkimuskohteena ovat muistot. Projektin tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon ihmisten itsensä kertomia muistoja. Näiden aineistojen lisäksi voimme käyttää arkistoja, joihin suomalaisten (myös kangasniemeläisten) muistoja on tallennettu menneiden vuosikymmenten aikana. Laajin tällainen kansanperinteen arkisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla, joka on lisäksi julkaissut runsaasti muistojen tutkimiseen liittyvää kirjallisuutta.…

Kaarle XIV Juhanan aikainen neljänneskillinki vuodelta 1819.

Terveysturistit jättivät jälkensä Hokan lähteelle 200 vuotta sitten

Teksti ja kuvat: Ulla Moilanen Kangasniemen ensimmäiset arkeologiset kaivaukset järjestettiin Hokan terveyslähteellä. Vaikka Hokan lähteestä on aikalaismainintoja 1800-luvun sanomalehtiartikkeleissa, voi kaivausten avulla selvittää konkreettisesti, minkälaisia jälkiä paikalle suuntautunut turismi on jättänyt maastoon. Kaivaukset voivat myös kertoa paikan historiasta asioita, joita kirjallisissa lähteissä ei mainita. Viikon mittainen kaivaus on nyt päättynyt, ja siinä saatiin lisätietoa Hokan…

Yleisökaivaukselle ovat tervetulleita kaikki menneisyydestä kiinnostuneet.

Hokan terveyslähteen tutkimukset puolivälissä

Kangasniemen Hokan terveyslähteen arkeologiset tutkimukset ovat edenneet puoliväliin. Koko viikon ajan kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua kaivauksella työskentelyyn, eikä aikaisempaa kaivauskokemusta tarvita. Kuten jo kaksisataa vuotta sitten, Hokan lähde on tänä kesänä houkuttanut paikalle ihmisiä naapuripaikkakunnilta. Alkuviikosta osallistujia oli Jyväskylästä ja Länsi-Savossa julkaistu uutinen sai keskiviikkona väen liikkeelle Mikkelistä. Myös paikalliset menneisyydestä kiinnostuneet ovat olleet…

Alue2_kiveys

Hokan terveyslähteen kaivaus käynnistyi: Ensimmäisenä löytönä liesikiveys

Hokan terveyslähteen arkeologiset kaivaukset ovat käynnistyneet. Tämän viikon ajan kestävillä koetutkimuksilla selvitetään, minkälaisia ihmistoiminnan jälkiä lähteen ympäristöön on kävijöistä jäänyt. Lähde on ollut 1800-luvun alussa Kangasniemen suosituin matkailunähtävyys, ja sen käyttö yhdistyy 1700-luvulla Suomeen levinneeseen muoti-ilmiöön: lääketieteelliseen turismiin. Tällä hetkellä kaivettavana on kaksi aluetta. Alue 1 sijaitsee lähteen lähistössä, jossa ihmisiä oletettavasti on liikkunut paljon.…

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran aulaa. Kuva: Ulla Moilanen

Tutkimusmatkalla kansanrunousarkistossa

Toukokuun lopussa teimme ensimmäisen matkamme Suomen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon projektin tiimoilta. Kävimme läpi arkistoon kerättyä kansanperinnettä mm. Kangasniemen saariin, kiviin, järviin ja lähteisiin liittyen. Arkistosta löytyi myös kummitusjuttuja ja runsaasti tietoa pitäjän eri puolilla sijainneista pyhistä puista ja niille uhraamisesta. Tietoja tullaan hyödyntämään artikkeleissa, joita julkaistaan myös Muistojen ja tarinoiden Kangasniemi -projektin nettisivulla. Arkisto-aineston läpikäyminen…